Vuosi 2013

[Kalevi]

Tatin kanssa eilen illalla kymmenen jälkeen 15 km, +17 astetta, koira liikkui erinomaisella ravilla ja laukalla koko matkan, illan viileys varmaan vaikutti asiaan.

[Kalevi]

Ja vielä Vonkan kanssa 15 km,+14 astetta. Nyt oli pyörätien pientareet niitetty, koiran oli tosi mukava juosta.

[Kalevi]

Ja vielä viimeinen pyörälenkki...


Uploaded with ImageShack.us

[Kalevi]

Lohiajoissa tuomarina, Koira oli Metkunmäen Sara. Ensimmäinen erä 100 min ja toista ei löytynyt... Vain kuusi koiraa kahdestakymmenestäkolmesta koirasta löysi kaksi ajettavaa. Voitto meni Tärppästikun Fiinulle tuloksella 61,63.



Uploaded with ImageShack.us

[Kalevi]

Olin tänään PK:n tuomarina. Eka erä 95 min, toista ei löytynyt Ensimmäisen hakuerän aikana tullut vesisade auttoi ajolla. Harmi, ettei saanut toista ajoa... jäniksen papanoita kyllä oli.
Lopuksi tehtiin paperit ja pidettiin yt-puhuttelu. Kävin kuuntelemassa molemmat PK:een osallistuneet koirat.

[Kalevi]

Eilen Tornion PM-karsintakokeessa Iitan kanssa. Alku näytti lupaavalta, maasto oli erinomainen samoin tuomarit. Iita haki 52 minuttia ja sitten alkoi ajo. noustiinn tieltä sellaiselle melkokorkealle kumpareelle, josta oli hyvä näkyvyys (melkein 100 m )joka suuntaan. Jänis teki pienehköä lenkkiä meidän ympärillä, eikä tarvittu juurikaan liikkua. toisella ajotunnilla tuli ensimmäinen pitkä tiehukka, Iita selasi tietä noin 800 m. ja palasi puoliväliin, josta siirtyi metsän puolelle ja löysi sieltä jäljen. Ekaerän ajominutteja kertyi 83. Iita tuli ajosta pois torven soittoon.
Lähdettiin toiselle erälle... haki kyllä mallikkaasti ja laajalta alaltaensimmäiset kaksi tuntia, sitten haku siirtyi kauemmas ja me siirryttiin autolle lähemmäs. käveltiin eri-ikäisten taimistojen rajalinjaa muutama sata metriä ja jäätiin odettamaan. Iita kävi kuittaamassa pari kertaa... me siirryttiin taas parisataa metriä... viimeisen puolen tunnin aikana Iita alkoi luovuttaa ja kuittaili jo useammin, siitä tuli sarakkeeseen 42 huomautus, mikä oli aivan oikea merkintä. läksin kävelemään harvemman aukon laitaa ja 50 m päästä löytyi aivan tuoreet syönnökset... Iita oli mennyt sinne jo edeltä ja haki tosi hyvin, aika vaan ei riittänyt jäniksen ylössaantiin. Niinpä lopputuloksena oli vain se yksi ajo, 43,21 pistettä ja 10. sija. Huomenna mökille harjoittelemaan erillaisissa jahtimaissa.

[Kalevi]

Eilen LAYn mestaruuskokeessa Karsikkokankaan Iitan kanssa. Laren Baariin klo 5.30. Alkurutiinit, koiran paperit, tuomarioikeudet, ylituomarin puhuttelu, koirien arvonta, siirtyminen maastoihin, irtilasku...
Arpaonni suosi - sain tutut treenimaastot ja tutut tuomarit. Siirryttiin maastiin ja Iita irti. Haki 22 minuttia ja melkein pers'lähtö.
Hakulenkki...
...

Ajo tuli tielle ja jänis meinasi mennä maantielle, minä olin vastassa ja ajo siirtyi metsän siimekseen. Ajo teki melko suuren lenkin ja palasi aloituspaikoilleen ja taas tielle. Sitten ajo siirtyi toista kilometriä ja me toisen tuomarin kanssa toiselle tielle ajoa vastaan. Ylituomariryhmä oli siellä jo kuuntelemassa... Ajo kääntyi takaisin ja yt tuli meidän luokse, näytin gepsistä etäisyyden koiraan - 1.150 km. Yt läksi toiseen maastoon ja me palattiin aloituspaikalle. Toinen tuomari tuli paikalle samoin hirvikoiran omistaja, jota pyysin kytkemään koiraa olihan LAYn mestaruuskokesta kyse. Hirvikoira sai aikaan 17 min hukan - Iita oli lopettanut hauklun heti, kun hirvikoira oli tullut samaan ajoon.
Iita antoi ääntä tien molemmin puolin ja toinen tuomari alkoi epäillä, että kertaa (tunnin vanhoja jälkiä ) IIta otti tupuran vajaan sadan metrin päästä ja ajoi viimeiset 20 min mallikkaasti ja toi jäniksen näkösälle muutamaa minuttia ennen erän loppumista. Erän lopussa Iita oli n. 100 , päässä meistä - soitto torvella ja koira tuli meidän tykö.
Ajolenkki, lopusta puuttuu pätkä...

...

Toiselle erälle siirryttiin reilu kilometri - siinä oli pysäköitynä maasturi. Jahtiporukka oli esitellyt saalistaan ylituomarille.
Me siirryttiin koemaan toiseen reunaan, siellä oli viereisen koemaan koira hakemassa - vaikka koepaikealla keskusteltiin siitä, että minä memem toiselle erälle kyseiseen paikkaan, Koira oli oikealla puolella hakemassa, koeryhmä väärällä.
Soitettiin ylituomarille ja siirryttiin varamaastoon.
Siellä oli beagle porukka haetuttanut koko aamun saamatta kuitenkaan ajoa.
Pojat läksi pois ja minä laskin Iita hakemaan beaglen kiinniottopaikasta... Haeskeli beaglen kulkemat jäljet, pikku lenkki ja tiellä, taas pikku lenkki ja tiellä... toinen tuomari oi sitä mieltä, ettei Iita osaa hakea itsenäisesti ja se näkyy hakunumerossa...
Sanoin, että vedätetään koira "puhtaaseen" maastoon ja näin tehtiin.
Kävelin parisataa metriä tietä eteenpäin siitä missä beagle kytkettiin ja Iita meni metsän puolelle. Iita haki yli kaksi tuntia käymättä kertaakaan kuittaamassa, neljässä kohtaa arvelin ajon lähtevän, niin pienellä alalla koira haki pitkään, mutta ei, ajoa ei syntynyt.
Erän lopussa soittelin koiran pois n 500 m päästä.
Toisen erän hakulenkki beaglen jäljiltä poissiirtymisen jälkeen...
...

Koko koetta kuvaava nro 42 tuli kolme. Koiran työskentelyn huomioon ottaessa (beaglen hakulenkin jäljitys) aivan aiheellinen.
Positiivistä, että ylituomari nosti haukkunumeroa kuulemansa perusteella

LAYn mestariksi ajoi Hakatien Rico tuloksella 88,42, om. Ville & Matti Haapaniemi, Simo. Onnea voittajalle

Kuva on kännykkälaatua ja sisällä otettu, eikä millään "shopilla" käsitelty

[Kalevi]

Perjantai aamulla satoi, nousin sängystä, söin "aamupalan", syötin koirat ja annoin niille luita ajankuluksi. Tänään ei lähdetä metsään minkään koiran kanssa, koska olin luvannut ystävälleni Kalevi K:lle lähteä hänen koiralleen tuomariksi Sotkamoon Pässikokeeseen.

Kannoin edellisiltana pakkaamani laukut transportteriin ja keula kohti Kuivaniemeä.

Kello yhdentoista aikoihin jatkettiin Kuivaniemestä Sotkamon. Mukana oli Välikorven Höntti, pohjois-pohjanmaan pm -kokeessa neljänneksi tullut koira. Höntti valloitti takapenkin koko pituudelta ja matka Sotkamoon alkoi.
Majoituimme Hotelli Tuliketussa, joka oli myös Pässikokeen keskuspaikka. Alkuseremoioiden jälkeen (tutustuminen talon antimiin ja majoitukseen)



oli koirien kuvauksen paikka. Sen suoritti asiantuntemuksella Matti S.
Tämä kuva Kalevista ja Höntistä on minun ottama.


Senjälkeen oli koirien esittely ja kokeen avaus, ylituomari Ilmari Pulkkisen puhuttelu ja maastojen arvonta.
Onni suosi minua ja pääsin lauantaina toiseksi tuomariksi Höntille.
Iltapala oli porokiusausta ja "pakollinen " salaatti - tosi hyvää...

Lauantaina satoi heti aamusta, sade loppui päivänmittaan. Olimme saaneet asiantuntijan Veijo L:n maasto-oppaaksi. Veijo taisi tuntea maaston jäniksetkin, vei meidät ihannepaikkaan, pikkupellolle, jonka toisessa päässä oli eri kokoisia ja -ikäisiä syönnöksiä ja papanoita. "tavaraa" näytti riittävän.
Höntti kiersi pellon, ei ollut pupu käynyt pellolla, ja siirtyi metsään. Parinsadan metrin päästä pers'lähtö. Aikaa oli kulunut 18 minuttia. Ajo kierteli peltoa ja palasi aloituspaikoilleen, johon Höntille tuli pitkä hukka, sai kuitenkin jäniksen jalkeille ja ajo jatkui. Näin mentiin ensimmäinen erä, ajoaikaa kertyi 64 minuttia.
Siirryttiin toiselle erälle... koira irti, haki 13 minuttia ja uusi ajo, joka meni tielle ja sitä pitkin mutaman sata metriä. Höntille tuli hukka. Sai kuitenkin vielä jänön liikkeelle pari kertaa. loppuerään tuli oikein komea pätkä. Ajot ei kuitenkaan riittäneet tulokseen.
Korttien luovutuksen, saunan ja lounaan jälkeen oli oli tulosten jukkaisun, sunnuntain maastojen arvonnan tervehdysten vastaanottamisten aika. Sen jälkeen oli jahti-illallinen - makoisaa poronkääristystä ja vapaata seurustelua.
Lauantain parhaasta tuloksesta vastasi Lounais-Suomen Ajokoirakerhon edustaja Varpuvitsan Saara yli 80 pisteen tuloksella.

Taas onni suosi minua, sain arvosteltavaksi nartun Eräjätkän Pimu, joka on "vanha tuttu", ollut monessa kisassa meillä. mm. Pohjan lohkossa v2012, voittaen sen, Kivassa Rovaniemellä v. 2012, sijoilla 9. ja 7.
Mentiin samaan paikkan kun edellisenä päivänäkin. Pimu haki 130 minuttia ja otti ajon parisataa metriä kauempaa, kuin Höntti, lenkki oli kuitenkin sama. Pimullekin tuli pitkä hukka melkein samassa paikassa kuin Höntillekin - 50 min. Kaiveli kuitenkin jäniksen uudelleen ylös ja ajo jatkui. Vielä toinen pitkä hukka ja ajoa viimeiset parikymmentä minuttia.

Toiselle erälle lähdettiin muutaman kilometrin päähän. Sade oli yltynyt jalkarätin kokoisiksi hiutaleiksi. Taisi olla Veijon lempimaastoja, oli rakentanut kuusikkotylvääseen oikein viihtyisän nuotiopaikan ratapölkyistä tehtyine istuimineen ja kaivonrenkaasta tehtyine nuotiosijoineen. Puut oli katoksessa ja paikka oli tosi viihtyisä. Pimu haki teiden molemminpuolin ja sai ylös ison valkean jäniksen, jota ajoi kuuluvalla, tosi mielyttävällä, tiheällä ja moniäänisellä haukulla... oli ilo kuunnella. Lie jatkuva vesisade haitannut ajoa, kun ajo loppui lyhyeen ja koira tuli tielle. Toinen tuomari ja ohjaaja vedätti koiran hukkapaikalle ja koira sai jäniksen liikkeelle, vielä pätkä tosi hyvää ajoa, joka tuli meitä kohti. Ajo meni tielle ja hukka... koira otti kuitenkin jäniksen uudelleen ylös ja tuli kolmas tosi makea pätkä. Nytkin hukat olivat pidemmät kuin ajo, tulos jäi kolmoseksi...
Mentiin koepaikalle, vaihdoin kuivaa päälle ja luovutettiin kortit. Sitten pikku ruokailu, ooteltiin vain tulosten julkistaminen ja kotimatkalle.

Kainuulaiset oli "satsannut" järjestelyihin tosi hyvin, majoitus oli sopivassa paikassa, maastoihin oli kaikilla melkein sama matka. Ruoka oli viimeisen päälle hyvää, tulospalvelu pelasi hienosti.


Kainuulaiset ovat iloista, mukavaa porukkaa... oikein onnistunut viikonloppu. Koiranomistajatkin olivat kokeneita kilpailijoita, pikku epäonnistumisetkin he ottivat virne suupielessä. Voittajaksi selviytyi Varopuvitsan Saara, kahdella yli 80 pisteen tuloksella. Onnea voittajalle.

[Kalevi]

Tänään Eestinajokoirien Ajomestari 2013 Rodunmestaruusottelussa tuomarina. Keskuspaikkana Laren Baari. Koe alkoi perjantai-iltana perinteisine rituaaleineen ja jahti-illallisineet, joka oli tosi maittava. Lauantaina kuudelta aamupala ja senjälkeen maastoihin siirtyminen. Oli aste pakkasta ja lumi oli hankikeli, joka koetteli koirien jalkoja. Eestiläinen on minulle uusi tuttavuus, joita olen nähnyt vain näyttelykehissä. Nyt sain seurata koiran työskentelyä maastossa. Haku oli normaalilaajuista ja koira sai ajettavan ylös yhdeksässä minutissa, merkkasi yöjäljen muutamalla haukahduksella. Tänään koiran haukku oli harvahkoa 10-20 kertaa minutissa, jota kesti vajaa puolituntia. Sitten hiljainen hetki ja ajo jatkui haukkusarjoilla pienellä alueeella. Olin mennyt toisen tien varteen, jos jänis menisi sitä pitkin, tai ylittäisi tien. Toinen tuomari meni tarkistamaan, näkyykö ajettavaa katajapuskien välissä, yli puolen tunnin "tiirailun" jälkeen hän oli tullut siihen tulokseen, ettei koiralla ollut ajettavaa edessä ja tuli kertomaan siitä minulle. Koira oli pyörinyt noin 30 m lenkkiä hänen ympärillään harvakseen haukkuen. Eipä siinä auttanut muu kuin kertoa ohjaajalle koiran nyt antavan ääntä harkitsemattomasti, eli vanhoille jäätyneille jäljille ja ratkaisu oli sulkeminen (alö yli 10 pistettä).
Varmaan hankikeli teki koiralle tepposet ja virhettä tuli. Ohjaaja kuitenkin ymärsi/tunsi koiransa ja pienen keskustelun ja kerronnan jälkeen meni ja otti koiran kiinni.
Parempi tuuri seuraavalla kerralla. Vain kaksi koiraa sai jäniksen liikkeelle, toinen yhden ajon, toinen kaksi.
Kuka on voittaja, selvisi kuitenkin loppupisteiden julkistuksen yhteydessä.
Eestinajokoira on erinomainen ajava koira, tervepäinen, hakeva ja nopeasti ajava, varteenotettava vaihtoehto ajavien koirien joukossa.
Kisatapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, niin järjestelyiltää, kuin tuomaroinneiltaakin, säröääniä ei kuulunut ja kaikki olivat iloisella mielellä - tulostasosta riippumatta
Voittaja Ojan Kipi om. Arvo Ojanperä, Alavus ja kokeen ylituomari Tuomo Pesonen, Kiuruvesi.



Konkarit...

[Kalevi]

Eilen olin Merilapin ajoissa koiran kiinniottajana. Kalevi K:n omistama Välikorven Höntti oli koekoirana. Aamulla kuudenmaissa kokoonnuttiin Laren Baariin aamupalalle, ylituomarin puhutteluun ja koirien arvontaan. Näidenrutiinien jälkeen siirryttiin maastoon. Maastoksi sattui Pispavaaara. Parina edellisenä päivänä oli satanut lunta, nyt sitä oli aukeilla paikoin melkein haaraväliin, metsässä 30 cm. Lumi oli aluksi nuoskalunta, lämpötilä +0, muuttui puoleltapäivin pakkaslumeksi -1 astetta.
Höntti laskettiin irti klo 8.10, haki 25 minuttia. Ajoi 120 miuttia. Ajo kulki suurimman osan Pispavaaran korkeimmalla kohtaa, jossa oli tiheää lähes läpipääsemätöntä sekametsää, jänis käytti paljon samaa tolaa. Tuomarit kuunteli lähes koko ajon korkean töyrään päältä. Minä kävelin toisen tuomarin kanssa tietä edestakaisin.
Toinen erä otettiin riistapellon kuusikosta, haku jäi tosi lyhyeksi, yksi pyörähdys kuusikossa ja heti ajo. Ajo pyöri ensin tien toisella puolen, mutta meni sitten ensimmäisen ajon jäljille ja toinen tunti pyöri melkein eka ajon jälkiä. kävi pari kertaa tien toisella puolen, mutta palasi tiheikköön.
Erän lopussa menin parisataa metriä tiheikön sisälle ja katsoin garminista mistä ajo tulee kohti ja jäin odottamaan Hönttiä. Kun koira oli 4-5 m päässä sanoin sille kerran kovalla äänellä "paikka".Höntti pysähtyi paikoilleen ja kun menin koiran luo, nousi minua vasten ja laitoin hihnan kaulaan ja käveltiin autolle. Siinä olikin urakka saada raskas maasturi käännetyksi - kaima oli jauhattanut sen paikoilleen No tunti siinä meni, mutta saatiin auto käännetyksi ja ajeltiin koepaikalle. Höntti tuli toiseksi tuloksella 95.25. Hakatien Rico voitti kisan tuloksella 96.50.


Tuomarit työssään...



Tällaisessa maisemissa ajo kulku, aurinkokin oli jossain...

[Kalevi]

Hyvää ja Rauhallista Joulua kaikille tämän palstan lukijoille toivoo Kalevi