Simossa kaurisjahdissa. Lunta vajaa 20 cm, +/- 0, räntää satoi koko päivän, kohtalaista tuulta. Toisena koirana Pentin Carmen. Aivan tuoreet jäljet löytyi yhden tuulimyllyn luota, sekä jänis, että kauris oli mennyt aivan samoja jälkiä. Koirat irti ja metsänlaitakuusikosta alkoi ajo. Molemmat menivät 200-250 m samaa jälkeä, sitten Carmen kääntyi eri suuntaan ja Myry eri. Myry kuljetti ajettavaa 14 km, vei sen 2,8 km päähän. sitten alkoi kulkea samoja jälkiä useampaan kertaa. Saattoi mennä Simojoen yli, kelasi jälkeä useampaan kertaa jokirantaan. Sitten teki pitkän piston haukun kanssa, palasi samaa jälkeä takaisin ja samanlaisen piston toiseen suuntaan. Aloin olla huolissani ja soittelin autontorvea... ensin näytti että tulee suoraan autolle, mutta 500 m päästä kääntyi poispäin ja taas tutka näytti, että haukkuu. Käytiin ajamassa autolla lähemmäs, mutta koira kääntyi ja oli tulossa aloituspaikkaa kohti.
Palattiin takaisin, koira tiellä ja tyyttäsin, nin tuli luo. Empä arvannut, että lumi oli paakkuuntunut rintakarvoihin, jalkojen pitkiin karvoihin, takajalkojen takakarvoissa oli tuuman kokoisia lumipaakkuja aina pers'reiästä alkaen. Kaulalla oli kananmunan kokoisia paakkuja.
No saihan Myry liikuntaa, varmaan suo-ojien ylityksessä kastui,että lumi pääsi paakkuuntumaan. Taitaa olla viimeinen jahtireissu, kyllä pakkaslumikin paakkuuntuu...
Carmen hukkasi ajettavansa ensimmäiseen suurempaan ojaa ja kelasi ajettia jälkeä aikansa ja tuli autolle, laitoin koiran autoon siihensaakka, kunnes Myry tuli autolle. Sitten ajeltiin tuulimyllyteitä, ei löytynyt jälkiä, lopetettiin jahti siihen.