Karsikkokankaan Iita

[Kalevi]

Maanantai 3.11. käväistiin Iitan kanssa vähän harjoittelemassa. Ilma komea aurinkoinen, tuulta jonkinverran pakkasta -3 -4 astetta. Näin eka pakkasiksi tuntuu kylmemmältä kun onkaan.
Iita haeskeli vajaan tunnin lähietäisyydellä (alle 200 m) ja sai rapisteltua jäniksen liikkeelle. Näin jäniksen kolme minuttia ennen kuin koira antoi ääntä. Meni kyllä samaa jälkeä varovasti haukahdellen. kolmen - neljänsadan metrin päässä alkoi antamaan varsinaista ajoääntä. Ajoa kesti vajaa 50 minuttia ja sitten koira pyöri samalla hakkuukynnöksellä, mistä ajo melkein alkoikin. Sessetin koiran mukaan ja käveltiin muutama sata metriä erisuuntaan, vanhalle taimistolle.
Puoliyhdentoista aikaan sai pers´lähdön, nyt oli toinen ääni kellossa, ajo kävi kuulumattomissa kymmenkunta minuttia ja tuli sitten maantien risteykseen ja siitä tietäpitkin loppuhukkaan saakka, Iita ajoi tietä noin 600-700 metriä ja sitten loppui ku seinään. Kävelin koiraa kohti - tuli vastaa, otin kiinni ja käveltiin autolle. Iltapäivällä muita hommia.

Iita meni tästä kolmen metrin päästä ohi, eikä huomannut, minä huomasin

[Kalevi]

Lauantai 29.11.
Iitan kanssa metsälle samoille paikoin, kun T- Oskun kanssa eilen, irti 8.20.
Pakkasta kymmenkunta astetta, lunta parikymmentä senttiä.
Haki 12 minuttia, ajoi ekapätkän 25 minuttia, hukkaa samanverran, ajo läksi uudelleen kaukaa, kesti taas parikymmentä minuttia, hukkaa kymmenkunta minuttia ja silleen... Tein nuotion, oli melkoisen työn takana, mutta makkarat tuli paistetuksi samalla kun kuuntelin ajonpätkiä.
Jänikset olivat liikkuneet palljon, jälkiä oli koko kuusikko ja haapavesaikko täynnä. Siksi ajo oli katkonaista.
Näin jäniksen vilaukselta monta kertaa, mutta kunnon ampumatilannetta ei tullut.
Otin Iitan kiinni puoli kahden aikaan, ja käveltiin autolle. Ajo oli sellaista kakkosen vauhtia, hukat oli pitkähköjä - olisko ensimmäinen kunnon lumikeli vaikuttanut asiaan, vai liian paljot jäniksenjäljet.

[Kalevi]

Lauantai 13.12.
Koira irti klo 9.15, lämpötila - 0,5 astetta, heikkoa tuulta, pientä lumisadetta, nuoskalunta, joka tarttui suksenpohjiin. Puolelatapäivin muuttui tihkusateeksi. Haki vajaan varttitunnin. Ajo oli alkuun melko repaleista, koira 3-4 minuttia jäljessä. Muuttui sitten sujuvammaksi. Kolmelta alkoi niin sakea lumisade, että ajo loppui siihen, jänis kulki kolmatta kertaa samaa jälkeä, mutta Iita tuli kun juna perässä, kunnes lumisade lopetti ajon. Otin koiran kiinni puoli neljältä jäljen päältä, mutta ei antanut enää ääntä.
Olis tullut hyvä ykkönen kolmenjapuolen ajotaidolla. Näköhavaintoja ehkä yksi tunnissa (heti alussa, kun ylittitien). Hukkia kolme kappaletta 10-20 minuttia, loput katkoja.





Tommosta ajojälkeä tuli melko tarkkaan kuusi tuntia.

[Kalevi]

Joulukuun 29.
Iitan kanssa metsälle. Olosuhteet ovat olleet samat jo viikon. Hanki kantaa, pakkasta -2, tyyntä. Puhdas metsä, kuuluvuus erinomainen.
Irti vähän ennen kymmentä, vartin haku ja pers´lähtö, minäkin näin - olin vajaan sadan metrin päässä katselemassa, kun Iita "sukelteli" kuusenjuurelta toiselle. Jänis meni muutaman satametriä ja teki sotkukset ja jäi lymöön. Sotkun kohdalla haukku loppui ja sit lähdettiin melkein pers´lähdöllä. Oli mukava kuunnella lähes hukatonta ajoa.
Melkein alussa huomasin, että pannasta on mennyt paristot, ei piipannut ollenkaan, onneksi ajo jatkui ja hiihtelin tienpohjaa ajon tasalla eteen, ootin et saan ammuttua jäniksen, mutta varmaan kuuli/näki minut, kun kääntyi takaisin ja meni parinsadan metrin päästä tien yli. Hiihdin sinne ja kun Iita tuli paikalle otin koiran kiinni. "Erä" kesti vähän yli kaksi tuntia. Harmittaa, kun en huomannut vaihtaa paristoja aamulla, kun pannan haukunilmaisin löi vihreää, vaikka panta oli keittiön pöydällä.
Ohjekirjaa olis pitänyt lukea...

Kovin on vähän metsämiehiä tällä kelillä, ei kuulemma kestä käpälät, tiijä häntä.

[Kalevi]

Tammikuu 2009

Sunnuntai 11.1.
Iitan kanssa jahtimaille heti kahdeksan jälkeen. Koira irti hämärässä nollakelissä puoli yhdeksältä. Uutta lunta oli tullut maastoon sentin verran ja muutenkin oli hangen pinta pehmennyt, suksien ääntäkään ei juuri kuulunut, paitsi kuusikossa.
Iita hakemaan noin puoli yhdeksältä, haki vajaan kymmenen minuttia. Jänis meni minusta ohi samalla, kun koira alkoi haukkua, olisko ollut matkaa 100-150 metriä. Sitä ajoa kesti klo 11.05 saakka, sitten tuli hukka, kun jänis tod.näköisesti meni moottorikelkan jälkeä pitkin, josta oli hetkeä aiemmin ajanut kaksi kelkkaa.
Koira tuli vastaan, kun hiihtelin hukkapaikkaa kohti. Sessetin sitä seuraamaanja siirryin puoli kilsaa kauemmas ja tein nuotion. Reppua kaivellessa Iita otti toisen ajon. Paistelin rauhassa makkarat ja kuuntelin ajoa - meni poispäin.
Teen juonnin jälkeenkään ei kuulunut ajoa ja turvauduin tutkaan. Haukunilmaisin vilkutti vihreää...
Suksille ja perään. Muutaman sadan metrin hiihdon jälkeen haukku alkoi taas kuulumaan ja katselin jo passipaikkaa, kun ajo kääntyi. Hiihdin yhtä ojanpohjaa perään ja näin jäniksen reilun sadan metrin päässä ylittävän ojan, koira alle kaksi minuttia perässä. Melkein samaan aikaan jänis ylitti ojan reilun viidenkymmenen metrin päässä samalle puolen, mistä ajo tuli.
Minusta se oli isompi ja valkoisempi, varmaan karkko - ajoon tuli katko ja jatkui nuotiolle päin - vastakkaiseen suuntaan. Oli kyllä niin voimakkaasti ajoa, että läksin heti perään.
Ajo eteni kuuluvuuden rajoilla ja minä hiihtelin perässä - kaartoi samoille paikoin kun mistä juuri olimme tulleet.
Sellaista pyöritystä jatkui puoli kolmeen saakka - olin juuri nousemassa pois ojanpohjalta, sauvat käsissä, kun jänis meni ojan yli viidentoista metrin päästä. Nousin ojanpenkalle ja hiihdin jäljenpäälle, Iita tuli siihen minutin päästä. Kytkin koiran. Kahdelle jänikselle ainakin 11 näköhavaintoa, mutta vain yksi ampumatilanne ja silloinkin sauvat molemmissa käsissä

Viisi tuntia nelkytviisi minuttia lähes tauotonta ajoa - no ei olis suoritus riittänyt yli 95 pisteen.

Koiran "maavara" on niin pieni, vaikka ei upottanutkaan, että panta hakkasi molempiin jalkoihin punaiset läikät ranteen ja varpaiden väliin.

Tään päivän nuotio, vähän tuuli...

[Kalevi]

Helmikuun 1.
Iitan kanssa samaan paikkaan, jossa eilen Rolle ajoi toisen erän. Ilma kirpeä 14 asteen pakkanen, tyyni. Kuuluvuus erinomainen.
Iita otti kymmenessä minutissa jäniksen ylös samasta paikasta, mihin Rollella eilen pitkä hukka (yli 20 min). Aluksi ajo oli "haparoivaan", mutta kun mentiin toiselle tunnille varmuutta tuli lisää ja lenkit piteni. Hukkapaikka oli tosi tiheä istutuskuusikko, jossa kasvoi koivunvesaa, pajua, raitaa haapaa jne. ei ollut suksilla sinne asiaa, vaan täytyi kiertää vähän harvempia paikkoja pitkin. Jänis tykkäsi kyllä olla ryteikössä. Ampumatilanteita ei tullut koko päivänä. Näköhavaintoja (vilahduksia) muutama. Koira oli 1-3 minuttia jäljessä, eikä jäniksellä ollut kiire.
Ajo eteni syönnöspaikalta toiselle, johon pukkasi hukkaa, luulen, että jänis vaihtui, koska aloitus- ja lopetuspaikan väli on muutama kilometri, autolla melkein parikymmentä.
Sain Iitan kiinni hukalta tasan kuusi illalla toiselta metsätieltä - tuskin olis osannut tulla aloituspaikkaan , hukkaa oli kestänyt vajaan vartin.

Jahtikauden jälkeen pitää aloittaa voimakas tottelevaisuuskoulutus, muuten hommat menee hunningolle ei tuu enää näkösältäkään kutsuun.
Vain hännänpäästä tuli vähän verta...

Piti vaihtaa mettäsukset vielä vanhempiin, kun vuonna 1975 ostetuista karhuista toinen murtui kantapään kohdalta. Menisköhän nuo vielä takuuseen

Tämmöisellä nuotiolla paistui tämän päivän lenkki, kuiva raita antaa vähän savua

[Kalevi]

Sunnuntai 22.2.
Antin kanssa koeteliiin Iitaa noin 4, 5 tuntia pienessä tuulessa ja 7 - 8 asteen pakkasessa, Antti ampui jäniksen.
Jos jotain tarkempaa kerrottavaa, Antti saa kertoa.

[Kalevi]

Iitan kanssa käveltiin eilen noin kymmenen kilsaa. Kaikki jäljet kiinnosti, olis lähtenyt metsään, jos olisin päästänyt. Raviradan kohdalla tutustuttiin hevosiin, eipä nuo paljon kiinnostaneet.

Iitaa kävelytetty muutamia kilometrejä aina silloin tällöin.

[Kalevi]

Aloitettiin pyöräilykausi uudelleen n. 14 km lenlkillä.

Tänään 17.7. 14 km lenkki, +19 astetta ja vettä ei missään. Jos ottaa omat juomiset, ei kelpaa, mieluummin juoksee ilman nestettä ja juo sitte tarhassa.

Tänään 19.7. 14 km lenkki, +20 astetta, hitaasti, mutta liikuttiin kuitenkin.

Tänään 24.7. 14 km lenkki, +20 astetta... vielä klo 22.30.

Tänään 26.7. 14 km lenkki, +18 astetta... pientä vesisadetta.

Tänään 29.7. 14 km lenkki, +17 astetta... paljon kyyhkyjä.

Tänään 1.8. 14 km lenkki, +19 astetta... hellepäivä(+26), vesikuuro iltapäivällä pudotti lämpötilan alle +20, käytiin klo 21 jälkeen lenkillä.

Tänään 5.8. 14 km lenkki, +19 astetta... , käytiin klo 20 jälkeen lenkillä. Tienreunat niitetty ->koiran ei tarvitse juosta asfaltilla ollenkaan...

Tänään 6.8. 14 km lenkki, +17 astetta... , käytiin klo 22 jälkeen lenkillä.

änään 14.8. 14 km lenkki, +16 astetta... , käytiin aamulla klo 9 jälkeen lenkillä.

[Kalevi]

Syksy 2009

Karsikkokankaan Iitan ja Tahvonmäen Rollon(Reetu) kanssa metsälle klo 18.00 jälkeen.
Iita yritti eksyttää/jättää Reetun heti alussa ja onnistuikin ja sai ajon kolmessa minutissa monen sadan metrin päästä. Iita oli eka kertaa irti sitten viime helmikuun. Pyörälenkkejä tehtiin kyllä ahkerasti viimeisen kuukauden aikana, että nisät supistuva ja siinä melko hyvin onnistuttiinkin.
Reetun ja jonkin pennun kanssa on käyty iltaisin tutustumassa metsän saloihin, mutta ääntä ei oo aiemmin kuulunut.
Iitan eka ajo tuli vajaan tunnin päästä tielle ja meni tien toiselle puolen, mutta Reetu "ampui" samaan ajoon ja sotki koko homman. Iita palasi samoille paikoin, mistä sai ajon ja vartin haun jälkeen sai ylös uuden ajettavan. Sitä piti kiihkeällä ajolla ylhäällä melkein yhdeksään asti, sitten tuli toinen vartin mittainen hukka. Kolmas pätkä lähti aivan meidän vierestä ja siihen Reetukin osallistui, ensin varovasti haukahdellen, sitten vähän varmennin.
Sitä ajoa kesti muutamalla katkolla kymmeneen saakka, lolloin ajoin autolla toista tietä lähemmäksi, menin ajon sekaan ja kytkin koirat.
En olis uskonut Iitan eka-ajolla pystyvän noin erinomaiseen suoritukseen, tänään oltiin hyvän ykkösen vauhdissa. Toivottavasti jatko on yhtä hyvää...
Reetukin antoi ääntä aika ajoin - ei oo vielä raponen haukku.

[Kalevi]

Tänään 29.8. Iitan kanssa toisen kerran harjoituksiin. Vettä satoi jo aamusta alkaen, välillä tosi kovastikkin. Mentiin siitähuolimatta harjoituksiin, onhan liikunta jokatapauksessa kuntoharjoitusta, vaikka ajoa ei syntyisikään.
Viisi yli kymmenen hakemaan vesisateeseen - haki 58 minuttia ja sitten läksi. Aluksi oli 50 minuttia oikein sujuvaa ajoa, sitten sade yltyi tosi kovaksi ja hukka tuli. Kesti 26 minuttia, sitten sai jänön uudelleen liikkeelle. Sadan minutin kohdalla koira oli niin lähellä minua, että otin sen kiinni, vaihdoin paikkaa ja uusi haku.
Kortti kertokoon loput,oli erinomainen suoritus Iitalta tällaisessa ilmassa, alkusyksystä ja pentumisesta vasta 3,5 kuukautta.

Kukanenkin voi laittaa loput numerot mieleisekseen

[Kalevi]

Tänään Iitan kanssa metsään, tarkoitus oli ottaa kauden ensimmäinen jänispaisti.
Irti klo 17.20
Haki 8 min
Ajoi 10 minuttia, kun näin jäniksen eka kerran 15 m päässä, pysähtyi 20 cm paksun koivunrungon taakse - olis ollut helppo nakki, mutta en viitsinyt aikuiselle koiralle niin lyhyeen ajoon ampua. Jänis jatkoi juoksua, Iita tuli vajaa kaksi minuttia jäljessä.
Toinen ampumatilanne oli noin tunnin päästä, mutta jätin senkin käyttämättä. Sitten ajo siirtyikin eri kumpareelle ja minä kävelin perässä. Paikka oli tiheää haapavesaikkoa kasvava reilu 10 vuotta vanha taimisto, ajo pyöri siellä, menin keskemmälle, kuulin jäniksen rapinan, mutta en nähnyt mitään.
Kuuntelin melko sujuvaa ajoa klo 21. 10 asti - koira oli silloin niin lähellä, että sain sen helposti kutsumalla kiinni. Reilun kilsan kävely risukossa autolle ja kotiin.

[Kalevi]

Tänään 6.9. Iitan, Nerin ja Mikon kanssa metsään. Iita irti klo 8.00, haki 23 minuttia. 12 minutin jälkeen jänis tuli minua kohti niin yllättäen vajaaseen kymmeneen metriin, että tuplapummihan siitä tuli. Neri tuli minun luo, meni ajojälkeä vastaan ja Iitalle tuli hukka. haki toisen jäniksen, mutta oli ajosta päätellen paljon pienempi, ensin mentiin parisataa metriä suoraan, sitten muutaman minutin hukka, taas parisataa metriä jne. yhdeksän jälkeen alkoi sataa, sillai tasaisesti valumalla, tyyni ilma. Tulihan testattua uusi puku, hyvin pitää sateen.
Kymmenen jälkeen tehtiin nuotio, keiteltiin porokahvit ja paisteltiin makkarat. Koko ajan IIta ajeli taustalla. Yhdentoista jälkeen työnnyttiin sateiseen metsään ja yritettiin saada ajettava ainakin nähdyksi.
Seisoin pitkään "ajon silmässä" keskellä kolmekymmentä vuotta vanhaa taimistoa. Koira meni täydellä ajolla muutaman kymmenen metrin päästä ohi monta kertaa - mitään ei vaan näkynyt. Sitten Mikko ampui - ohi -
oli ollut loppukesän poikanen. Iita tuli 4-5 minuttia jäljessä, haukku loppui ampumapaikalla, eikä jatkunut. Haettiin Nerikin etsimään, josko olis raapaissut ja sitte kuollut, mutta puoli yhden aikaan todettiin, ettei koirat enää sitä löydä.
Laitoin Iitan kiinni ja vein hihnassa sinne, mihin aamullinen jänis meni. Koira haki - vieläkin vesisateessa - 5-10 minuttia ja otti ajon kolmen-neljänsadan metrin päästä. Tuskin oli sama jänis. sitten tuli hukka tuoreelle metsätraktorin jäljelle. Sessettelin Iitan mukaan, en kytkenyt ja käveltiin kohti autoa. Muutaman sadanmetrin päässä autosta nosti uuden ajettavan korkeasta heinikosta (klo 13.20) Sitten olikin eri ääni "kellossa". Sitä passailtiin yhdellä ojitukslla 18. 30:een saakka, parhaillaan meni ojan yli kolme jänistä minutin sisällä, Iitalla oli välillä valinnan vaikeutta, mitä ajaa. Mikko ampui kahdesti ohi.
Lopputulos 10,5 tunnin päivä, saalis olis pitänyt olla kolme jänistä. Nyt jäi mukavaan päivään ja raittiiseen ilmaan, että sillai tänään.
Laitan kuvan, kunhan saan Mikolta...

[Kalevi]

Myrskyinen aamu, vettä satoi vielä aamukahdeksalta ja tuuli puisteli loput lehdet puista.¨
Iitan kanssa kuitenkin ajeltiin jahtimaille. Hirviporukat oli miehittäneet melkein kaikki tienreiät, mutta löytyi lopulta sellainen paikka, missä autoja ei ollut.
Kymmeneltä laskin Iitan hakemaan, haki vajaan puolituntia ja ajo.
Ajokaan ei kestänut kauempaa (oli tosi pieni jänis). Tunnin hukka ja sama jänis uudelleen ylös. Ajo pyöri enimmäkseen vanhassa soramontussa ja sen reunamilla. Reunat kasvoivat tiheässä kitukasvuista pientä kuusentainta, yhdellä reunalla kivikasoja. Pari kertaa jo kävi 300-400 metrin päässä ja palasi montulle. Oli siinä välillä muutamia hukkia, näin jäniksenpoikasen monta kertaa, koira alle minutin jäljessä, Kolmenjälkeen otin Iitan kiinni, oli hukalla. Jospa seuraavan kerran löytäis isomman ajettavan.

[Kalevi]

Tänään Iitan kanssa pitkästä aikaa jahtimailla. Hirvimiehet oli "miehittänyt" parhaat jahtipaikat, joten ajelin sellaiseen paikkaan, jossa en ollut tälle syksylle vielä käynyt.
Irti vartin yli yhdeksän, vähän epäilytti, kun oli karhea hanki. Iita siirtyi kuitenkin normaalisti hakemaan, haki 35 minuttia ja perslähtö.
Alku sujui erinomaisesti, ensimmäiset 70 minuttia muutamalla katkolla, sitten tuli puolentunnin hukka. Laittelin nuotion ja paistelin makkaraa ja oottelin haukun alkamista - ei kuulunut.
Otin tutkan ja vihreä vilkutti, näin jahdissa ei haittaa, vaikka kaikkia minutteja ei kuulekkaan - varsinkin kun on tuulen väärällä puolen
Söin rauhassa piknik-aterian ja läksin kävelemään pikkuhiljaa ajoa kohti.
Eipä ollut sellaista maastoa, jossa olis ollut ampumapaikkoja ja aina kun yritin mennä lähemmäs, jänis käänsi suuntaa ja Iitalle tuli pikku hukka.
Kuuntelin ajoa puoli kolmeen saakka, sitten kävelin koiran kiinni ja autolle.
Vähän oli varpaiden nivelet päältä vaaleanpunaiset, mutta käpälät ei ollut mistään auki vaikka on niin pienet käpälät.

Tämän päivän nuotio.