No me annettiin heille "rauha" ja siirryttiin Susivaaran tien varteen, siihen risteykseen joka johtaa Ristivuomaan ja Nilimaahan.
Karttu irti tasan klo 9.00, haki tasan tunnin ja otti ajon Taskumaantien louhikosta sähkölinjan takaa. Hakumatkaa yli 1,5 km.
Ajo pyöri koko ajan louhikon ympärillä, lukemattomia näköhavaintoja, vilauksia, ei ampumatilaisuutta.
Jänis 261124
Hannu, Karttu ja jänis, Oli kameran linssi ilmeisesti märkä, kun tuli samea kuva. Vettä satoi koko iltapäivän.
Oli ovela jänis, pyöri vaan siinä louhikon lähellä, Näköhavaintoja kymmenittäin. mutta kun ne olivat vain vilauksia, en ampunut. Paljon paksuja kuusia, ja jänis juoksi aivan louhikon reunaa.
Sitten Hannu oli kävellyt louhikon yläpuolelle ja päässyt näkemään ajettavan ja päässyt ampumaan sitä, niin tuli sitten jyrkkää louhikon reunaan minun näkösälle, ammuin kuusenoksien väliin... Karttu tuli vajaan minutin jäljessä ja varmaan varmisti, että jänis kaatunut, kun tuli minua vastaan parinsadan metrin päässä. kysyin missä jänis, niin läksi kävelemään jälkiä pitkin jäniksen luo. Siellä makasi pikku kuusentaimistossa hengettömänä.
Piti kävellä noin kolmensadan metrin päähän, että sain ampua jäniksen.
Matkamitarissa 63 km siirtymää jahtipaikalle, Kartun kilsat 25,1.
Erinomainen jahtipäivä, säästä huolimatta, koira pelasi ku enkeli, ja mikä parasta käveltiin autolle koiraa kytkemättä
Kuppi teetä ja koiralle kuppi papuja ja ajettiin liukasta tietä kotiin.
PS. Hannun mielestä Karttu on minun paras koira, tykkää kovasti.
Piti kuitenkin jänistä liikkeellä melkein 4,5 tuntia. Keran meni tien yli, siitä tarkistin, että ajettava oli jänis. Kun jänis meni toisen kerran tien yli, ajoin koiran luo ja otin autoon, klo oli 14.50, alkoi hämärtää... Olishan sen saattanut saadakin, jos oli mennyt noille tiheille kuusikkopaikoille - tuttuja ryteiköitä.
