Eilen 25.10. Kartun kanssa kaupungin pohjoisrajalla pitkästä aikaa. Ilma lauha -1, tyyni ja hämärä (pilvinen) päivä. Koira irti klo 9.10. Haki jäljetöntä maastoa puoli tuntia ja tuli näkösälle, niin huusin autoon ja paikan vaihto. Nyt haku kesti vain alle 10 minuttia, oli vanhat lumenpeittämät jäljet tiellä maastoon mennessä. Parkkeerasin auton vanhalle tutulle paikalle, jossa oon käynyt monia kertoja aiemminkin.
Meinnasin tehdä nuotion, mutta en ehtinyt, kun Karttu parkaisi ja jänis tuli tietä pitkin kohti. Koira oli seurannut vanhoja jälkiä noin kolmensadan metrin päähän hypäsi siitä metsään ja teki pienen lenkin, jonka varrelta ojanpenkassa olevan kuusenkäppyrän alta otti jäniksen ylös.
Auton kohdalla välimatka oli 15 metriä ja haukku yhtä huutoa. Ei saanut koira jänistä tiellä kiinni, jänis hyppäsi noin 150 metrin päässä metsään ja koira perässä. Siellä teki parin kilometrin lenkin ja tuli tielle ja taas minua kohti, pysähtyi 20 metrin päähän ja läksi toiseen suuntaan tietä pitkin. Ehti kuitenkin koiralta näkymättömiin ennenkuin koira tuli tielle. Karttu käväisi siinä missä jänis teki suunnanvaihdon ja läksi perään. Jänis kävi pyörähtämässä aivan maantiellä saakka, 1,8 km päässä palasi parisataa metriä takaisin ja hyppäsi metsään. Karttu ei meinannut uskoa, että jänis meni niin pitkän matkan tietä, vaan palasi aina jonkinmatkaa tarkistamaan ja eteni taas aivan maantielle saakka. tarkisti vielä molempiin suuntiin maantien muutaman kymmenen metrin matkalta, palasi sitten jälkiä pitkin ja löysi paikan, missä jänis oli poikennut metsään.
Tiesin, että jänis tulee tietä pitkin jossain vaiheessa, niin kävelin kohtaan, josta jänis tuli tielle.
Oottelin parikymmentä minuttia minkä aikaa Karttu selvitti metsälenkkiä ja sieltähän 600 m päästä jänis tuli mutkantakaa tietä pitkin.
Kun tuli riittävän lähelle, niin PAM. Juoksu päättyi siihen. Oottelin koiraa, tuli noin kolme minuttia jäljessä ja taas tarkisti muutamalla takaisin menolla, että jänis varmasti tuli tietä pitkin. Ei haukkunut kuin muutaman kerran, tuli kuitenkin ajaen kaatopaikalle.
Käveltiin autolle...
Kello oli vasta puoli kolme, niin ajattelin käydä vielä haetuttamassa yhdessä paikkaa, vanhan turvesuon reunalla. Muutama viikko sitten, kun kävin, oli ainakin 50 hanhen tokka siinä päässä , johon oli jo vesi noussut, kun veto-ojat ympäriltä on tukittu.
Koira kulki aivan vesirajassa, oli jo jäässä, käväisi välillä muutaman pikkulenkin metsänpuolella ja vajaan tunnin haun jälkeen otti ajon. Ajo teki yhden melko ison ringin siinä järven puoli päässä ja meni sitten suoraan kohti Palovaarantietä.
Onneksi olin jo juonut päiväkahvit ja paistanut makkarat,
niin hyppäsin autoon ja ajoin sinne mihin oletin koiran tulevan, oli jo ehtinyt mennä tien yli ja jatkanut matkaa sinne, missä jänisajo oli. Tarkistin jäljet, oli kettu. Ajoin Korkearovan tietä pari kilometriä, koira jäi pyörimään Leväojan varteen, kettu taisi mennä reikään, kun koira pyöri niin pienellä alueella, alle 10 metriä. Tieltä matkaa noin 450-500 metriä. Oottelin siinä jonkin aikaa, niin koira tuli takaisin ajojälkiä suoraan minun luo.
Karttu autoon, pikku paistetun makkaran palat ja kourallinen muroja ja kotia kohti.