Kauden viimeinen jahtipäivä. Ylös klo 7.15, aamun Nallepuuro mansikkahillon kera, pari kupillista kahvia ja eväät päivää varten, koiralle lihapullat mukaan. Garminin ympärille kuplamuovia ja täydet paristot.
Karttu autoon klo 8. 20 ja maastoon. Ajelin tutut auratut metsätiet, kahdessa ei ollut jälkiä, yöllä satanut pari senttiä lunta. Kolmannessa löytyi tuorteen näköisiä jälkiä, mutta ne eivät Kartulle kelvanneet, olisko syy ollut kun eilen narttukoira oli kuleksinut samoilla seutuville.
Otin koiran autoon ja siirryttiin toisen tien varteen... sieltä löytyi yhtä "tuoreet" jäljet ja niitä Karttu kävi seuraamassa ensin tien toiselta puolen, sit toiselta, josta sai ajonpätkän, olisko ollut noin puoli tuntia. Sit tuli tielle, jänis ei tullut.
Otin taan koiran autoon ja siirryttiin kolmannelle tielle. Siellä oli jälkiä jonkinverran ja yhtä niistä Karttu läksi seuraamaan.
klikkaa kuvaa...
Tein nuotion ja keitin porokahvit ja paistoin makkarat.
Joku täkätinkokoinen lintu tuli kanssa kuuntelemaan Kartun ajoa, en tunnistanut mikä lintu oli.
Mulla termarissa teetä, säilyy muuttumattomana pidempään, vaikka vähän jäähtyisikin. Kahvi termarissa väljähtyy ja menee pahanmakuiseksi. Siksi keitän kahvit samalla kun paistan makkarat, jos mieli tekee kahvia.
Karttu otti ajon noin vartin päästä. Oli komeaa ajoa, kuuluvuuskin oli 300 - 400 metriä (minun kuulolaitteilla), kun aiemmin lumisessa metsässä ollut 100 -150 m.
Oli mukava kuunnella ja samalla paistella makkaraa, aurinko paistoi ja lämmitti, ilma oli aamusta -5 astetta, puolelta päivin jo pari astetta plussalla.
Eipä siinä ollut yhtään hukaksi asti venyvää taukoa, lähimmillään ajo kävi 54 m päässä, en nähnyt jänistää oli sen verran risukkoinen maasto, jossa osa risuista oli taipunut lumen painosta. Kyllä jänis osaa käyttää maaston edukseen, ei tule tielle, eikä ylitä linjoja.
Ei ollut muita jahtimiehiä, yksi tuttu pariskunta oli ulkoiluttamassa tervueerejään, usein satuttu samoille paikoin.
Jos olisin halunnut ajon eräksi, olisi pitänyt laittaa mettäsukset jalkaan ja hiihdellä siihen ristykseen, josa jänis kulki useamman kerran. En kuitenkaan halunnut enää jänistä eräksi, tyydyin vain kuuntelemaan. Kuten aiemmin kerroin, jäniksellä saattaa olla pennut jo helmikuussa ja kun en erota uros-/naarasjänistä ajossa, niin oon antanut niidern juosta.
Huusin koiran pois klo 15. 50. Matkaa oli kertynyt koko päivälle reilu 7 km, nopeus ei ollut päätä huimaava, vähän yli kolme km/h.
Mikä parasta työkalut (tassut) oli kunnossa (koko jahtikauden), mistään ei tullut punaista hangelle.
Ja toisekseen, yhteistyö alkaa sujua, tulee kutsuun, niin on helppo vaihtaa paikkaa halutessa (kun ei oo ajossa). Ajossa pitää päästä eteen...
Into riittää yhtä paljon kun isännälläkin, tänäänkin klo 8.40 - 15.50. Saalis olis vaatinut laittaa sukset jalkaan ja hiihdellä 400 m päähän passiin, upottaa vaan suksillakin 30 -35 cm, niin aika rankkaa "näin vanhalle miehelle". Kun oon jo aikaa päättänyt olla ampumatta helmikuussa jäniksiä, kun pari kertaa sattunut,n että emo tullut saaliiksi ja nisien ympärykset imetyksen jäljiltä, niin oon vain helmikuussa ajattanut...
Koira pelaa niinku "enkeli", lähtee hakemaan itse, tulee lumella kutsusta luo, kun näyttää jäljen ja lähtee sitä seuraamaan. Ajaa "pimeästä pimeään", jos ei ota pois. On rehellinen, niin haussa, kuin ajossakin. Haukkukynnys alle 10 minuttia, nytkin viimeisessä ajossa haukkukynnys 4 minuttia. Oon tosi tyytyväinen alle kolmevuotiseen koiraan. Kovasti on "rollemainen" ( Kartun emän isä), vain työkalut paremmat.
Ensi syksynä "viivalle", jos oma kunto sen sallii.
Eka haku
Haku
Haku
Haku
https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoi ... 51/18&R=51