Vuosi 2007

[Kalevi]

Su 4.11. LAYn mestaruuskilpailuissa. Pakkasta -14 astetta maastossa, tyyni , kuiva keli. Haki ekaerää kaksi min ja toista 25. Ajoi ekaa 101 min ja toista 67 min. Molemmissa erissä tuli hukka tielle, hirviporukka ajoi autolla meidän jälkeen maastoon ja ajojänis latoi tietä muutaman sata metriä ja siinä se oli, Juksu ei pystynyt seuraamaan tietä ja hukat venyivät pitkiksi. Toisessa erässä palasi edelliselle hukkapaikalle metsään noin kilsan ja otti seiltä uuden jäniksen, mutta erä loppui kesken, tulos 73,75 pist., 12/26.
Seuraavan kerran Juksulla Pässikokeessa Kajaanissa...

[Kalevi]

Ma 5.11. Rollen kanssa pitkässäkokeessa. Aamulla -1 aste pakkasta, lumihärmää maassa, heikkoa tuulta. Tuomarit Reijo & Reijo mukaan ja liukastelemaan kesärenkailla kohti koemaastoa. Koemaasto oli sama, jossa olin poliisien kilvassa itse tuomarina, vaikeusaste vain on lisääntynyt, ainakin yhdeksän jänista on otettu pois.
Rolle irti klo 8.09, kiersi pari lenkkiä meidän ympärillä ja teki samalla "aamutoimet", hävisi sitten näkösältä. Puolen tunnin päästä tuli ensimmäinen räntäkuuro, ilma vähän viileni ja räntä jäätyi lasikerrokseksi maahan. Seurailin tutkalla koiran kulkua ja siirryttiin puoli kilsaa lähemmäs. Tuuli voimistui koko ajan ja aina välillä satoi räntää. Noin tunnin kuluttua Rolle sai perslähdön... ajotavasta ja etenemisestä päätellen jänis ei ollut mikään iso, siirteli sitä kuitenkin ekaerän aikana reilun 80 min, sitten tuli loppuhukka.
Siirryttiin autolla reilu kilsa toiselle erälle, pojat jäi "salakaato" kämppään tekemään kaminaan tulia ja minä vein Rollen hihnassa parisataa metriä pohjoisen puolelle kuusikon reunaan ja laskin irti tasan klo 12.00, niinkuin oli sovittu. Vanhan aukkohakkauksen kärki yltää siihen kuusikon reunaan, senjälkeen on toinen kuusikko. Rolle meni taimiston läpi suoraan toisen kuusikonreunan ojanvarsiheinikkoon ja nosti jäniksen heti ylös... alle minutin haku. Soitin Reijolle, että tulee kuuntelemaan... ajo kierteli välillä kuusikossa, välillä isolla aukolla... tänään kävi aivan selväksi, Rolle on lähes täysin ilmavainuinen, osaa kyllä tarvittaessa ajaa jäljeltäkin. Seisottiin Reijon kanssa aukon korkeimmalla kohdalla kun jänis meni meistä n. 15 metrin päästä ohi. Rolle tuli vajaa kaksi min jäljessä ainakin 50 metriä sivussa tuulen alapuolella jäniksestä. korkean metsän kohdalla( tuuli siirsi vähemmän hajua) tuli parin min hiljaisuus ja kun koira tuli lähemmäs jälkeä ajo taas jatkui. No sitä ei kestänyt kauan, tuli hukka ja sitä kesti liian kauan, ykkönen meni. Rolle selvitti kuitenkin hukan ja sai vielä lopussa reilun parikymmentä minuttia sujuvaa ajoa, yhteensä vähän yli tunnin. Ajettava oli normaalinkokoinen valkoinen jänis.

Lopputuloksena hyvä kakkonen, suunta on ylöspäin...

[Kalevi]

Perjantaina 9.11. iltapäivällä kävin Jukka P. kyytiin tuomariksi ja auton nokka kohti Kajaania ja Mainuan koulua. Matkalla otettiin vielä Pohjois-Pohjanmaan edustajan tuomari Bruno K. kyytiin ja jatkettin Kuivaniemelle Vertin omistajan Pertti P:n luo. Yhdessä ajeltiin sitten pikku lumisateessa Vaalan kautta Oulujärven eteläpuolta kohti Kainuun Ajokoirayhdistyksen keskuspaikkaa, Mainuan koulua. Perillä joskus klo 19.00 aikoihin. Tulotarkastus sekä koirille että tuomareille, majoittuminen ja iltapala.
Kansainväliseen Pässikokeeseen osallistui seitsemän Ajokoirayhdistyksen alueelta 8 koiraa, joiden tie "nousi pystyyn" PM-kilpailuissa (varjo KILPA).
Lauantai aamupalan jälkeen yt Viljo Pennanen piti puhuttelun, jossa sääntöjen tietoiskun ohella korosti hyvin täytettyjen korttien merkitystä kokeen loppuosan viivästymisen ehkäisijänä. Sitten siirtyminen maastoihin. Arvonnassa onni "suosi" minua ja heitti 77 km päähän Paltamon Keräsenvaaraan. Tavanomaiseen irtilaskupaikkaan vaaran laelle ei päästy: tie on alussa niin jyrkkä, lunta oli 15 cm, eikä kukaan ollut vielä siellä käynyt. Mentiin vähän matalampaan paikkaan, tieltä pois ja koira ajallaan irti. Erinomainen puolentunnin haku, jänis lähti pitkin tiheää puronvartta, pyöri puolituntia kuuloetäisyydellä, nousi vaaraan ja hävisi kuulumattomiin. Kävin auton, siirryttiin autolla vaaraan nousujäljen kohdalle ja eikun kiipeämään. Sitä riittikin sitten koko erän ajan, erän lopussa oltiin 6-7 km lähtöpaikalta, välillä siirrytiin kurua pitkin, välillä kiivettiin laskettelurinteen kokoista osaksi hakattua rinnettä pitkin. Korkeuseroa parin täysikasvuisen kuusitukin verran. Erän lopussa oli kyllä kuuloetäisuus koiran ajoon, mutta matkaa yli kilometri, eikä mitään havaintoa missä oltiin. Puhelimen akun tolppa näytti yhtä pykälää... Yritettiin saada koiraan yhteys, mutta aina se siirtyi edellä... satuttiin sitten vanhalle soramontulle, etsittiin ulosmenevä tie ja tultiin maantielle, jota pitkin aamulla oli menty. Oltiin vaan 7 km päässä autosta, no ilmoitus toiselle tuomarille, missä oltiin ja lähdettiin kävelemään tietä pitkin, jätettiin koira ajamaan. Kilometrin pääsä tultiin asutulle talolle, josta kysäisin kyytiä auton luo. Kaveri lähti kesärenkaisella opelilla viemään meidät tienristeykseen, josta olimme laskeutuneet minun autolla alas vaaran juurelle. Toinen tuomari oli palannut myös autolle ja lähdettiin yrittämään, josko päästäisiin takaisin päätielle. Hän oli saanut paperille hänen puolellaan vaaraa tapahtuutta ajoa. Joskus nuorena P-K:ssa harrastettu "ari vatastelu" auttoi varmaan asiassa ja päästiin mäelle, josta päätettiin yrittää autolla vaaran laelle. Onni suosi meitä, joku oli ajanut traktorilla mäelle ja polkenut senverran uraa, että mekin päästiin suht´helposti sinne. Koiran ajo kuului sieltä selvästi, päätettiin syöda välipala ja senjälkeen hakea koira toiselle erälle. Autonmittariin oli tullut lisää tasan 10 km tietäpitkin!! Aivan syönnin lopussa huomasin lampaankokoisen jäniksen tulevan viistosti tietä kohden. Jänis pysähtyi meistä 30-40 metrin päähän, istahti, kääntyi ja jatkoi juoksuaan.
Toivottiin kaikki, että se oli ajojänis... oli, koira tuli haukkuen noin neljän minuttia jäljessä. Olin mennyt koiraa vastaa, ettei törmää pakojälkeen ja pyörrä takaisin. Sain helposti Juksun kiinni, kello oli 12.10, autolle ja toiselle erälle. Se oli tavanomainen , tiheässä vanhassa istutuskuusikossa pyörivä erä, jänis vain taisi vaihtua välillä, ääni parani ja lenkki ainakin suureni.
Jäniskanta aivan erinomainen, yhtä hyvä kuin Torniossakin, maastot vaan ovat monta kertaa haastavammat.

Lunta oli päivän aikana tullut neljä-viisi cm lisää. Erän lopussa korttien täyttö Kivesvaaran Tapion MS:n erämajalla, soitto koepaikalle ja tunnin ajo.
Aina on joku, jota odotetaan, nyt se oli meidän ryhmä.
Loppu meni vanhojen nuottien mukaa, ylituomarin loppupuhuttelu palkintojenjako ja kotimatka pienessä lumisateessa.

Tapahtumana mieleenjäävä, leppoinen ja rehti. Uusia tuttuja, hyviä koiria, kokonaisuudessaa käymisen arvoinen. Voitto meni Vertille tuloksella 94.04, Juksu hyvällä neljännellä sijalla tuloksella 75.96.
Kiitokset tuomareille ja järjestäjille miellyttävästä tapahtumasta.
ps. juksu haki yhteensä noin tunnin ja ajoi kuusi tuntia, ei hassummin d-lonkkaiselta koiralta

[Kalevi]

La 17.11. Merilapin CitySport-ajoissa tuomarina, tulostaso olosuhteisiin nähden erinomainen (luminen metsä, huono kuuluvuus, sai kävellä paljon).

[Kalevi]

Su 18.11. tuomarina Vojakkalan Erän 30-vuotis juhlakokeessa. Eilisen kertausta (paljon kävelyä), miellyttävä päivä, vaikka arvostelemani koiran tulos jäikin vaatimattomaksi. Kokeessa saavutettiin kuitenkin huipputuloksia, yli 98 pistettä.

[Kalevi]

Pe 23.11. Simossa. Aivan hankikeli, jängät osaksi jäiset, lätäköt sulat. Hankilunta juuri ja juuri maa valkoinen, päällä ohut uusilumikerros(alle 1 cm). Kokeiltiin yhtä erinomaisen innon omaavaa koiraa, yritettiin kouluttaa kiinniantautumista, onnistuttiinko, saa nähdä... Koira haki klo 9.30:stä klo 13.00, seurattiin tutkalla missä koira liikkuu, tuli ottamaan yhteyttä, vaihdettiin autolla paikkaa pari kilsaa ja löysättiin hakemaan. Haki koko ajan 100-1000 metriä laajalta alueelta, mutta jänis ei vain löytynyt, parit vanhat jäljet kyllä oli maastossa. Paisteltiin makkarat tervastulilla, poristiin koirista ja ooteltiin. klo 15.20 koira tuli tielle ja omistaja kutsui sen pois, aivan puhtaat jäljet, ei pisaraakaan punaista hangella..., ihme käpälät. Erinomaisella innolla varustettu koira, ei ollut millänsäkkään kuuden tunnin korppukelistä. Vahinko vaan, ettei jänistä löytynyt, on kuulemma äänikin kohdallaan..., no joku toinen kerta, vaikka Tornion maastoissa

[Kalevi]

To 6.12. toisena peräkkäisenä itsenäisyyspäivänä Vojakkalan Erän järjestämissä kokeessa ylituomarina. Mukana 12 koiraa, 7 ykköstä. 3 kva:ta. Yöllä satanut lumisade muuttui iltapäivällä vesisateeksi vaikeuttaen joidenkin koirien ajoa.
Alkaa olla tavoitteet kasassa tälle vuodelle.

[Kalevi]

Tästä lähdettiin...
Lainaus:

Saada 100 päivää rikki metsän siimeksessä. Siihen mahtuu sitte jahti-, koe-, tuomari- ja ylituomaripäiviä. Mielellään vielä eri puolilla suomea, niinkuin viimevuonnakin (myös koepäivät muuallakin kuin Torniossa).

ja tässä mennään nyt.

Jahtipäiviä 78 joko omilla tai kavereitten koirilla (74/4),8 tuomaripäivää, yksi yt-päivä, tammikuussa toinen.
Kokeissa 4x1palk., 2x2 palk., 2x0palk., kaksi kertaa kokeissa muualla kuin Torniossa.

Vuoden 2007 saldo.

Yhteensä 94 ajokoiraharrastuspäivää ja kautta on vielä jäljellä...

[Kalevi]

Kaikille tämän foorimin lukijoille; Oikein Hyvää ja Menestyksellistä vuotta 2008. Pitäkää Suomenajokoira ajavana käyttöpuolen koirana.