Loukonpuron kennel

Myryn kanssa jahtimailla 31.10. Ammuin ensin koppelon koivunoksalle kiväärillä vähän yli 100 m, polvelta. Tuli suoliosuma, läksi ensin aivan pystyyn ja sitte metsään. Haettiin sitä toista tuntia oletetun lentosuunnan varrelta, mutta ei löytynyt. Sitten tultiin autolle, niin melkein tienlaidasta läksi ukkometso koiran edestä, se oli laaki ja vainaa. Samassa läksi vielä isompi metso noin 30 m päästä... jätin lentoon, en ampunut.

Seuraavana päivänä käytiin taas lintujahdissa, tässä tulos.


Oli erinomainen osuma, luoti rikkoi vain selkärangan, lihat säily ehjänä

Tänään Myryn kanssa kaupungin pohjoisosassa lintujahdissa. Aamu oli tosi sumuinen, näkyvyys vähimmillään noin 50 m.
Ajelin mettäteitä, oli porukat liikkeellä. Kaksi pariskuntaa ? 40 kahtapuolen, ajokoira ja pohjan pystykorva, toisella saksanseisoja.
iltapäivällä näin pari kaveria nuotiolla, heillä kultainen noutaja. Toisen tien päässä oli pari kaveria lepotauolla ja ruokailemassa, vielä yksi kaveri oli haeskelemassa sorsia. Kun syksyllä laittoivat veto-ojat kiinni, vesi nousi turvetyömaille ja niistä tuli matalia järviä. En nähnyt sorsia oli niin sumuista. Edellisellä kerralla näin kuusi joutsenta (poikue).
Kuljeskeltiin Myryn kanssa kuudessa eri kohdassa, kaksi teeripoikuetta, toinen auton edessä 9 kappaletta. Lensivät siitä jängälle, en lähtenyt perään, oli heinikkoa, kanervikkoa ja suopursuja. Ei oikei innostanut sellaiseen maastoon lähteä.

Toisessa paikkaa Myry ajoi toisen poikueen hajalle, eivät nousseet lähipuihin, vaan lensivät kauemmas. Yhdellä metsätraktorin jäljellä Myry ajoi karkuun kaksi teertå, lensivät poispäin, lähtivät melkein sadasta metristä.

Kello 14 seutuvilla tein nuotion ja paistoin makkarat ja join kahvit. Myrykin makoili siinä vieressä, oli varmaan saanut sopivasti liikuntaa näin ensimmäiselle kerralle.




Lähdettiin ajelemaan kotia pitemmän reitin mukaan. Siellä ei näkynyt kun yksi jänis, joka juoksi muutaman satametriä auton edessä ja hyppäsi sitten metsään.

Ei saalista tälläkertaa, liikuntaa mukavasti; askelmittari näytti 16094 askelta, se on noin 10 km minun pituisilla askelilla. Myry juokse noin 24 km.
Mihin lie metot kadonneet, vai lie ammuttu pois. Katsotaan syssymmällä, josko tulisivat entisille paikoilleen...

Syksyn ainoa metso. Nyt Foodmasterissa hautumassa.

Tämän kauden ensimmäinen metso.







Pari teertä oon ampunutkuvassa Kartun karkoittama.

Tässä ensimmäinen saalis CZ457 .17HRMllä. Minä ammuin n 120-130 m. Yhdessä Myryn kanssa haettiin.

Tänään juoksutin Myryä autonedessä pitkin metsäteitä 7-8 km. Samalla katselin tienvarsikoivikoita, ei ollut teeret puissa. Aurinkoinen sää, -15 astetta pakkasta puissa kuuraa. Sitten yhden aukon laidassa näin ukkoteeren alle 100 m päässä. Otin CZ457n autosta kävelin selvään paikkaan ja ammuin. Teeri läksi lentoon ja kauempaa metsänlaidasta läksi kokonainen parvi 20-30 teertä. Jonkun matkan päässä oli vielä yksinäinen akkateeri pienehkön koivun oksalla ruokailemassa, ammuin ja taas ohi.

Tulin kotiin laitoin Myryn tarhaan, otin autotallista taulun ja menin ampumaradalle.
Rata on max 100 metriä. Vein taulun sinne ja ammuin kahden laukauksen sarjoja. Ensimmäiset meni 20 cm alle. Ase oli kohdistettu +10 asteen lämpimällä ja silloin ammuin kaksi laukaista napakymppiin, hajonta vajaa 1 cm.
Nyt oli pakkasta -11 astetta. Onko .17 hmr noin arka lämpötilalle ? Aika näyttää.

Nyt se on kuitenkin kohdistettu v-max .17hmr varmint panoksilla taas osumaan napakymppiin. Vielä olis kiintiötä jäljellä...

Nyt lokakuun lopussa - marraskuussa oon ajellut metsäautoteitä ja tarkkaillut aukkohakkauksien reunoja ja aukkohakkauksilla olevia koivuja, oon tavannut 5-30 teeren parvia, 80 -200 m etäisyydellä. Yhdeksän kertaa oon ampunut ohi tuolta matkalta .17 warmint/ 5.6x43 kokovaippaluodilla Kaksi on saanut osumaa, mutta ei edes viiriäiskoira Myry oon löytänyt niitä .-( Aseet kohdistettu 100 m ampumaradalla, molemmat käy alle yhden (1) cm etäisyydelle napakympissä.

Varmaan osumatulos heikko, polvelta käsivaralta ammuttaessa

Tänään ajelin taas mettäautoteitä, ei ollut linnut koivuissa. Sitten yhdeltä soramontulta läksi kaksi teertä kiepistä. Tiesin, että siinä oli syksyllä poikue, ajoin auton vähän leveämmälle kohtaa, otin haulikon ja läksin kävelemään sinne, mistä ne kaksi teertä nousi hangesta ja niin oli hyvä tuuri, että vielä kaksi läksi aivan samasta paikkaa. Otin kukon hollille ja pang, akkateeri sai jatkaa matkaa
Eipä oo ihan äsken sattunut vastaavaa tilannetta, lunta n. 30 cm. Edellisen kerran joskus 80 -luvun alussa.