Sitä ku on hullu noiden aseiden ja ampumisen kanssa, niin meinasi sorsastuksen aloitus myöhästyä
Perjantaina kävin ampumaradalla ammuttamassa yhden Keminmaalaisen yrityksen henkilökuntaa, toistakymmentä henkilöä. Ampuivat Sportingia ja Trappia. Vesisade katkaisi ammunnat hiukan ennen aikojaan. Ammuttiin sit kahdestaan yrityksen vetäjän kanssa pari kierrosta Trappia hienoisessa vesisateessa "palkkioksi" ammuttamisesta
Lauantai aamuna sit nokka kohti Haaponiemeä ja sorsastusaloitukseen.
Kävin iltapäivällä rannassa kääntämässä veneen ja katselin paikkoja... hyvältä näytti.
Lahti on noin kilometrin levyinen ja pituutta siinä on kaksi ja puoli kilometriä selkäsaariin mitattuna... vastarannalla on monta sataa metriä pitkä Sorminiemi, minkä takana on pari sataa metriä leveä lahti. Sorminiemen kärki (n 150 m) kasvaa järviruokoa ja siinä karikko jää normaalisti vedenalle.
Nyt vesi oli normikorkeudessa... pääsin aivan helposti kotirannasta veneellä vesille.
Harvinaista oli, että kotirannassa ei ollut yhtään sorsia, ei pieniä, eikä isoja. Viime vuonna siinä oli pesinyt kaksi joutsenpoikuetta...
Isä kaivatti joskus -80 luvun alussa veneväylän Ruonaojan jatkeeksi ja nyt penkalla kasvaa leppää, koivua, pajua ja korkeaa heinää... näyttää linnut pesivän siinä...
Oon ollut passissa yksin/kavereitten kanssa penkan päässä... aina olis saanut noin 20 paistia, jos ampumataito olis ollut kohillaan... nyt ei siitä lentänyt ku kaksi sorsaa ampumahollilla (toinen minun pakasteessa).
Olin rannassa noin klo 10.00, vähän sen jälkeenlahden pohjasta läksi n.20 parvi heinäsorsia, sit 12 kpl lisää ja vielä pari kertaa noin kymmenen parvi.
Yhdeltätoista tuli lahdenpohjaan porukkaa ja silloin läksi se joka syksy ootettu "matto", ainakin 200 sorsaa lälsi sieltä kortteikosta/ järviruo'ikosta... olivat enimmäkseen taveja ja heinätaveja.
Kuri piti, ensimmäiset laukaukset lahdella ammuttiin klo 12.08.
Vaikka sorsia läksi 400 -500 kpl lahdelta, ei iltalennolle palannut kuitenkaan ku muutama sorsa...
Tiistaina aamupäivällä kävin sauvomassa lahden kanavat, yksi kahdeksan heinärin parvi ja kolme yksittäistä heinäriä läksi lahdelta. kaksi ammuin alas(kaksoislaukaus), hävisivät ruohikkoon...
Ilman koiraa on turha jahdata, harvoin pääsee ampumaan avoveden ylle, josta ne saa poimittua. heinikosta ei oiken koskaan.
Marjavuosi oli hyvä, päivät kuluivat ARn ja Kaisan kanssa punaisia keräten, mustat kerättiin ystäväni Pertti Pn pensaista, kiitos Maija-Liisa ja Pertti.
Koirat oli irti suoraan mökin pihasta, Iita sai kummallakin kerralla ajon, nuoremmat seurusteli meidän kanssa marjoja keräten
Tiistaina käänsin veneen talviasentoon... järvelle jäi heinäsorsia, mut yksin ei oikein onnistu pyytäminen
Varmaan vielä lokakuun lopussa käytävä härnäämässä mökin ympäristön jäniksiä... muutama näytti olevan...
ps. tämmöinenkin oli eksynyt auton oveen... ja tämmöistä löyty vanhan pirtin puolelta...