Kymmenes päivä syyskuuta käytiin Amin kanssa katselemassa lintuja, sama paikka, kun ylläolevat Garminin käppyrät. Kuljettiin vaan paljon pidempi matka.
Aimo hakee minun ympärillä semmoista 30-100 m laajaa rinkiä siitä suunnasta, mihin minä olen liikkumassa. Jos pysähdyn, Aimo tulee minun viereen oottamaan.
Tuolta alueelta ei löytynyt mitään, vaikka ajokoiran edestä onkin lähtenyt muutama yksittäinen teeri. tulomatkalla nähtiin yksi teeripoikue, oli ylittämässä metsäautotietä. Pysäköin auton tienlaitaan ja kävelin koiran kanssa siihen, mistä linnut meni tienyli ( noin 120 m).
Aimo haistoi ne ja ajeli puihin, mutta kun minä yritin mennä lähemmäs, ne lensi taas 50 m pois, aivan kuin pyyt. Kohta oli koko poikue niin hajalla, ettei saatu yhtään lintua oksalle, tai lentoon.
Se onkin tämän syksyn ainoa poikuus, joka on nähty.
Kyllä siellä on tullut vastaa, jos jonkinlaista koiraa, labbis, sileäkarvainen noutaja, weimarin seisoja, saksanseisoja jne. paukkuja vaan ei oo vielä kuulunut

