Pitkästä aikaa Mikon kanssa jänisjahdissa

Aamu oli kovin kostean oloinen ja niinpä lähdettiin vähän myöhemmin maastoon. Päivemmällä oli tarkoitus tulla Satun ja Jimmyn paistamaan makkaraa meidän kanssa, joten paikanvalinnalla oli tärkeä osuus:-)
Pari paikkaa, joissa on Jimmyn kanssa aiemmin paisteltu makkaraa, oli "miehitetty", kolmas oli "vapa". Iitalle tutkapanta kaulaan ja hakemaan.
Kello näytti viisi yli yhdeksän. Neri oli kanssa mukana jaloittelemassa ja päästämässä enimpiä virtoja pois

Iita haki melko laajalta alueelta ja tuntui, ettei se saa jussia ylös(, niinkuin kävi viimeksi).
Satu ja Jimmy tulivat vähän yli kymmenen ja meillä oli juuri sytytetty nuotio valmiina, puita vaan piti käydä metsästä lisää, autossa vain sytykepuut ja tervakset

Kaksikymmentä yli kymmenen (10.20) Iita sai pupun liikkeelle ja ajo alkoi. Keli oli pari astetta lämpimän puolella ja pari päivää sitten satanut lumi alkoi sulaa... ilma oli kostea ja melkein sumuinen. Ajo oli melko katkonaista, hukkia ei kuitenkaan tullut ja katkotkin olivat lyhyitä.
Siinä me paistelimme makkaraa ja juotiin kahvia ja mehua ja kuunneltiin ajoa, joka välillä kävi melkein nuotiolla
Jimmy leikki Ansan kanssa ja Neri "päivysti" tietä.
Pojan hanskat kastui ja kumikäsineet ei sopineet leikkeihin, joten niitä ei voinut pitää

Niinpä puolenpäivän jälkeen Satu ja Jimmy läksivät ajelemaan kotiin... Mikko totesi, ettei meillä oo kiire ampumaan jänistä - ei se ajavalta koiralta karkaa
Juotiin vielä kuksalliset kahvia ja lähdettiin passailemaan, ajo oli siirtynyt pyörimään kuulorajan taakse, tutkan vihreä kyllä vilkutti.
Pikku lenkin jälkeen saavutettiin ajokin ja haeskeltiin passipaikkoja suo-ojan varrelta, joita pitkin ja poikin ajo oli kulkenut jo reilun kaksi tuntia.
Jänis piti kaulaa 5-10 minuttia edellä, Iita sinnikkäästi perässä.
Iitan haukkukynnys on ihanteellinen- antaa ääntä, kelistä vähän riippuen, reiluun 10:een minuttiin ja sittenkin "keräilee" harvalla haukulla 15: sta minuttiin.
Vähän yli kaksi jänis tuli minusta 40 metrin päästä, Mikko oli kuitenkin samalla linjalla ja jäi ampumatta. Siirryin toiselle ojalle ja jänis palasi takaisin Mikon läheltä ja siihen loppui jussin juoksu.
Iitalle tuli samaan aikaan hukka ja vartin päästä otti uuden ajon hukkapaikalta

Sitä pyöritteli neljään saakka, kunnes jänis meni samasta paikkaa ojan yli, kuin ensimmäinenkin. Ei ammuttu, jätettiin juoksemaan... siellähän oottaa seuraavaa kertaa

Iita tuli muutaman minutin jäljessä, huusin 30 -40 metrin päästä; "Iiita tänne", toistin muutaman kerran ja samalla kävelin vastaan ja kytkin koiran ja käveltiin autolle.
Mukava jahtireissu kaikenkaikkiaan.
