Karsikkokankaan Iita

[Kalevi]

Periaatteessa kaikki jauhomakkarat ovat lähes saman makuisia avotulella käristettynä - toiset suolasempia, kuin toiset ja toisissa sitkeämpi kuori, kuin toisissa - makuasioita. Tuossa nyt paistuu Kabanossi original - oli tarjouksessa.
HKn Sininen oli enne kunkku, mutta nyt monen vuoden tauon jälkeen , tuntuu maku muuttuneen sen varran, ettei enää tunnista HKn siniseksi.

Kakkonen ei riitä, pitää olla ykkösen vauhdissa, ennenkuin startataan kokeeseen. Toisekseen kunto ei vielä riitä kokeeseen, hukan aikaiset yhteydenotot kertoo minusta sen. No eihän Iitalla ole ikääkään vielä 16 kk enempää, mutta kovaluontoiseksi sitä ei voi määritellä.
Kirkkain ääni on niin korkea, että tajuaa, että haukkuu, pitää kuunnella Belttoreilla, että kuulee - alkaa vanhuus vaivata Haukkutiheys on sujuvassa ajossa reilusti yli 100

[Kalevi]

Tänään 9.9. Iitan ja Roon kanssa viisi tuntia tyhjää hakua. Iitalla oli erinomaista yritystä, mutta ei vaan löytynyt. Roollakin lenkit pitenee, kyllä se siitä vielä lähtee, kunhan uskoo, etten minä mihinkään sieltä häviä.


Tään päivän nuotio.

[Kalevi]

Tänään 16.9. Iitan ja Reijo Hi:n kanssa ensin neljän tunnin tyhjä haku kahdessa eri paikassa, sitten Iita sai jäniksen ylös ja ajoi sitä 22 minuttia. Iitalla oli erinomaista yritystä, mutta lyhyeksi vain ajo jäi, tuli minun tykö hukalta, käveltiin autolle ja koira autoon.
Kuunneltiin sitten K - Erkin ajoa oli vähän pitempi ajo, mutta jänis oli viisaampi Erkkiäkin ja hukalle jäi, kun pois lähdettiin. Komiaa olisi ajo, kun vaan kulkisi... Pilvinen kuiva keli, +4 astetta, tyyni.

[Kalevi]

Sunnuntai 21.9. Iitan kanssa jahdissa. Haki 10 minuttia ja sitten alkoi ajo, sitä ennen näin uroshirven menevän Tiekso-jokeen päin normaalivauhtia.
Ajo kulki viivasuoraan ja eteni samasta paikasta,, mistä hirvikin meni, en nähnyt koiraa oli noin 100 metriä heinikkoa välissä. Jokivarressa tuli hetken hiljaisuus muutamia haukkuja ja sitten loppui kokonaan. Oottelin puolituntia ja seurasin tutkalla... eteni ääneti jokivartta. Menin joen toisella puolen lähemmäs, koira eteni kokoajan poispäin ääneti. puolentoista kilsan päästä käännyin takaisin autolle ja menin maantietä pitkin samaan suuntaan koira eteni lievästi oikeaan kaartaen eteenpäin. Seurasin tutkalla ja siirryin autolla. Tutka näytti koko ajan 7-9 välissä ja koira eteni vain. Kävin parilla metsätiellä kävelemässä ja vislailemassa (tutka näytty 5-6) mutta koira vain eteni oikealle kaartaen.
Ajoin K-järven tielle vastaan, mutta ei se sinne tullut , meni L-maan ja Arpelan tien puolivälistä Könölään päin. Sain koiran kiinni Turvepellon tieltä läheltä Arpelaa... Paluumatkalla melkein samassa paikassa, mistä ajo lähti seisoi iso uroshirvi maantiellä (6-7 piikkiä puolellaan) matkaa kuitenkin koiran kiinniottopaikan ja hirven välissä yli 5 km. Jäi vähän epäselväksi, mikä oli se 7-8 minutin ajo ja 40 - 50 km (autolla) hortoilu pitkin metsiä.

[Kalevi]

Keskiviikko 24.9. Iitan kanssa vähän myöhässä jahtiin.Mentiin samaan paikkaan, missä Rollella otettiin toinen erä pitkässä kokeessa.
Vajaan tunnin haku, vaikka ilma oli +6-7 astetta ja yökaste alkoi häipyä pois.
Ajo kiersi ensin kaatopaikan takana, pari lenkkiä, nousi sitten rinteeseen, jossa Rolle ajoi kokeen viimeiset 20 minuttia. Ei ajo kaukaa mennyt, mutta en nähnyt ajettavaa - ei ollut hirvi, se olis näkynyt - meni kuitenkin melko suoraan kuulumattomiin.
Paistelin makkarat

ja kuulostelin, vajaa tunti ja tutka näytti, että koira on melko lähellä, kymmenen minuttia ja koira tuli heinätien pohjaa minun tykö. Lähti takaisin ja haeskeli ympärillä 100 - 1000 metriä kolme tuntia, mutta ei saanut ajoa syntymaan. Ilma oli lämmennyt kovin lämpimäksi (+16 astetta).
Ihmettelen, miksi Iita heittää hukkatyöskentelyn melko nopeaan (30 -60 min), käy minun luona "kuittaamassa ja menee uudelleen hakemaan, joskus saa ylös, tänään kuitenkaan ei.
Viihtyy kyllä metsässä - kauan/kaukanakin - mutta ajot ei oikein kulje.
Ääni on erinomainen kirkas nartunääni, kyllä sitä kuuntelis pitempäänkin.

[Kalevi]

Torstai 25.9. Iitan ja Roon kanssa metsälle sama parkkipaikka kuin eilenkin.
Iita haki melko tarkkaan tunnin, Roo teki pisimmillään puolentunnin pistoja, ei ajanut mitään.
Iitan ajo kesti varttia vaille kolmeen, vauhtia ja ääntä riittää. Oli siinä kolme noin puolen tunnin hukkaa, kaivoi kuitenkin aina ylös. Kun ajo tuli lähelle, Roo meni vastaan ja sotki ajon. En nähnyt ajettavaa koko päivänä - luulen että se oli kettu - kulki isoa rinkiä ja aina kun olin vastassa, ajo kääntyi vajaan sadan metrin päässä pois. Ilma oli melko lämmin ja keli täysin kuiva,
kahina kuului minunkin korvaan useita kymmeniä metrejä.
Rookaan ei lähtenyt ajoon mukaan, vaikka kävi saattelemassa Iitaa useamman kerran.
Kyllä se syksyn mittaan selviää, mikä elukka se on.

Tään päivän päivällinen.

[Kalevi]

Perjantai 26.9. Iitan kanssa metsälle. Kolmas peräkkäinen päivä - testaan vähän koiran intoa, on niin lepsun oloinen. Ei oo innossa moittimista, viihtyy metsässä niinkauan kuin minäkin - se riittää.
Kaisa on vähän kouluttanut sitä takapihalla pitkässä narussa ja pillillä. Hyvin on oppi mennyt perille, tulee pilliin näkösälle ja siitä saa kutsumalla kiinni, jos haluaa. En laittanut hihnaan missäänvaiheessa, vaihdettiin vain vähän suuntaa - lopuksi käveltiin autolle - ilman hihnaa. Lepsuus onkin sopivaa nöyryyttä/taipuisuutta.
Aluksi kävin kuuntelemassa yhtä PKn koekoiraa samassa maastossa, jossa Rollea koeteltiin - hiljaista oli.
Siirryin toisen tien varteen ja laskin Iitan autosta. Kävelin noin puoli kilsaa autolta vanhaan kuusimetsikköön - satoi vähän vettä ja vähän tuuli - oli puista vähän suojaa. Istahdin repulle, se on merkki Iitalle, saa lähteä hakemaan ja niinhän lenkki heti suureni. Noin puolentunnin kuluttua sai ajon, meni ensin puolikilsaa maantielle päin, teki täyskäännöksen ja alkoi tulla kohti - seisoin kivellä, edessä harvaa kuusentaimistoa - reilu 50 metriä minusta suunnanvaihto. En nähnyt ajettavaa, koiran kyllä. Senjälkeen ajo jatkui sujuvana kuulumattomiin, tutkan mukaan haukku kuitenkin jatkui, eteni vain melko suoraan.
Ajoa kesti viitisenkymmentä minuttia, sitten tutkan merkkivalo hiljeni, etäisyys oli 8-9 välissä.
En oo testannut kaukaako tutka yleensäkkään näyttää, mutta luulisin, että meni toisen maantien yli eriseuran alueelle(ehkä 3-4 km). Oottelin koiraa ja tein nuotion kuusen kuivista oksista - hyvin paistui makkara.




Puolentoista tunnin jälkeen koira tuli takaisin, kävi luona ja jatkoi matkaa, haki reilun tunnin sateessa, kunnes vislasin sille ja tuli näkösälle, kävelin yhtä vanhaa taimistoa kohti ja koira siirtyi samaan suuntaa. Haki toisen tunnin tyhjää, vislasin uudelleen ja vaihdettiin suunta kohti autoa, matkalla oli vielä yksi heinikkoinen kuusen/koivun/pajun taimisto.
Seurailin tutkalla koiran liikkeitä, haki ympäriltä alle puolessa kilometrissä, sitten parkaisi. Haukku oli niin tiheää, että se kuulosti yhdeltä erisointuiselta ääneltä, ei voinut laskea, montako kertaa minutissa. Sitä kesti ehkä 40 minuttia,

olin kuvaamassa jäniksenpolkua, otin kuvan ja samassa jänis tuli sitä pitkin - jos otin kuvan kaksi sekunttia myöhemmin. olisin saanut tosihyvän tilannekuvan - jänis kääntyi, meni muutamia kymmeniä metrejä takaisin ja otti muutaman pitkän loikan ja katosi samaan heinikkoon, josta Iita oli sen saanut jalkeille. Koira putosi jäljeltä sivuhyppyjen kohdalla ja jatkoi ääneti sinne mitä tulikin, palasi kyllä takaisin, rengasti kyllä sopivasti, mutta ei saanut jäljenpäästä kiinni. Puolentunnin kuluttua kutsuin Iitan pois heinikosta ja läksin autolle koiraa kutsuen, sinne se tuli minu jälkiä pitkin. Kolmas päivä klo 8.30 - 15.15. , ihan OK.

[Kalevi]

Tiistai 30.9.Iitan kanssa metsälle. Ajoin samaan paikkaan mihin pisimmillän Juksun perässä viime lauantaina kävelin.
Aamulla piti tuulilasi raaputtaa puhtaaksi ja maa oli melko kohmeessa, olisko ollut +/- 0 astetta. Tienpinta näytti mustalta jäältä.
Iita hakemaan vartin yli kahdeksan, sai ylös 8.53. Sitä ajoa kesti ilman hukkia 65 minuttia, muutamia lähes hukan mittaisia katkoja oli, sitten meni hukkaan, melkein aloituspaikkaan.
Koira kävi nuotiolla ja jatkoi takaisin selvittämään hukkaa. Kuurat oli sulanut ja tuuli kuivattanut metsän.
Sai uudelleen ajon 12.05, se oli tosi perslähtö, ääntä tuli, niinkuin Iita sitä parhaillaan antaa, moniäänisesti ja tiheästi ja kuuluvasti. Ajo eteni sivusuunnassa varmaan pari kilsaa, luulin ensin, että on hirvi, meni niin suoraan. Sitten tuli katko ja suunta vaihtui, haukkukin hiukan harveni, mutta erinomaista se oli sittenkin.
13.13 tuli 15 minutin hukka. Iita keräili harvalla haukulla noin puolikilsaa, sitten muuttui pienellä alueella haukkusarjoiksi, minä passasin hirvenpolkujen ruisteyksessä, oli jänkäheinikkoa ja katajapuskaa, menin siitä läpi, kun tuntui, että pyörii vain paikallaan. Ajo siirtyi sitten muutaman sata metriä ja minä perässä, tulin pitkälle ojalle ja jäin siihen. Oottelin aikani, kun ajo tuli takaisin, otin kameran - olin varma, että tulee hirvi - ojanpenkan takana vilahti ja penkkaa pitkin tuli iso jänis
Olin niin hölmönä, etten tajunnut ottaa kuvaa ja survoin kameran taskuun ampumatilanne oli ohi - ammuin kuitenkin propsin paksuiseen kuusikkoon, mutta jänis jatkoi matkaansa. Iita sai uuden vaihteen päälle ja ajo muuttui taas tosi kiivaaksi - kymmenen minuttia sitä kesti ja sitten tuli loppuhukka. Menin viimeisille haukuille varmistamaan, ettei jänis ollut kuollut sinne, ei löytynyt, Iita haki normaalisti hukkaa.
Kello oli 15.20 huusin Iitan luokse, kytkin koiran ja käveltiin autolle.
Oli aivan erillainen päivä kuin eilen, Iitan haukkuherkkyys on ihanne, antaa ääntä silloin, kun varmasti tietää, että siitä on jänis mennyt, vaikka keli oli kuiva, ei kenkä heinikossa kastunut.
Seitsemestä ja puolesta tunnista noin kolme tuntia hakua/hukkaa loput erittäin hyvää ajoa keliolosuhteet huomioiden.

Tämän päivän nuotio, tuuli jonkinverran.


Elävä muurahaispesä, muurahaiset melko hidasliikkeisiä.


Polkujen risteys...

[Kalevi]

Keskiviikko 8.10. Iitan kanssa metsälle. Auto parkkiin muutaman minutin yli kahdeksan. Käveltiin autolta noin sata metriä ja koira irti, jatkoin kävelyä vielä puoli kilsaa, koira meni edellä samaan suuntaan.Pysähdyin harjanteen päähän ja istahdin repulle oottelemaan.
Alla oli pieni taimistoalue ja pari vuotta sitten laikutettu hakkuu.


Nopeasti oli se taimisto haettu, jatkoi rinteen päähän vähän vanhemmalle taimistolle.
Haki melko tarkkaan 75 minuttia, sitten lähti, sujuvaa ajoa kesti yli puolenpäivän, tilanne klo 12.20


]
Kahvistelin ja söin eväät tänään ilman nuotiota. Laskin koiran irti ja heti läksi hakemaan uutta. Vajaan tunnin haku ja noin puolentoista tunnin ajo, en ampunut, kun oli niin sakeassa haapa-, kuusi-, mäntyistutus rinteessä vaan huusin koiran pois. Näöltä tulee helposti. Kotona vartin yli neljä.

[Antti]

Ykköne ois tullu, ei ku kokehisi.

Voin tulla tuomariks pitkähänkokehesen.

[Kalevi]

Olis tullut, mutta se oli jahtireissu ja oikeastaan ensimmäinen tosi hyvä/pitkä ajo tälle syksylle.
Semmoinen "satavarmasti" varmuus puuttuu vielä, tai niinkuin ennen sanoin, kun olin kuunnellut koiran ajoa, että nyt saa laittaa repunsuun auki, sinne se kuitenkin juoksee

Meillä ei taida olla pitkiä kokeita, mutta tule muutenvaan jahtiin.

Kun pm - karsinta meni Juksulta ohi tuon silmätulehduksen takia, starttaa sillä LAYn mestaruuskisoissa 2.11. Tule silloin tuomariksi.

[Antti]

Mielelläähän sitä jahtihin tulis. Palatahan asiaan uuemman kerran, kun koirani osalta karsintarulijanssi kohti kilipaa on ohi. Ehkä jo ens sunnuntaina aluevalinnan jäläkehen.

[Kalevi]

Tänään 13.10. käytiin Iitan kanssa harjoittelemassa. Iita hakemaan klo 8.30 sai ylös klo 10.08.
Ajo oli välillä sujuvaa, välillä aivan "nokkimista" ja melkein puolentunnin hukkia( pari kappaletta). Yhdentoista jälkeen (kun kaste/kuura oli hävinnyt) alkoi kulkea sujuvammin ja kymmenen yli kaksitoista jänis tuli tiheähköön koivunvesa taimistoon ja jäi istumaan siihen vajaan parinkymmenen metrin päähän - kiusaus voitti ja ammuin jäniksen(tarkempi tarkastelu -> uros). Otin koiran kiinni ja käveltiin autolle.


Tänään ei tehty nuotiota...

[Kalevi]

Maanantai 20.10. viimeinen lomapäivä. Nopeasti meni seitsemän viikon loma.
Mikon, Nerin ja Iitan kanssa jahtiin pitäjänrajalle. Pitää opettaa koiria hakemaan - muuten jää jatkopaikat arvokisoissa saamatta.
Maa oli kuurasta valkoinen pakkasta - 4 astetta. Koirat irti tasan klo 8.00, Iita läksi heti työmaalleen, Neri jäi kuuntelemaan Mikon ja minun juttuja. Viriteltiin saman nuotion pohja, kuin mitä Rollen kanssa viimeksi, nyt löytyi vähän tervaksiakin - paloi iloisemmin.
Otettiin aamupalaa (paistettiin makkarat) ja ootettiin ajon alkamista. Alkoi se 13 min yli kymmenen ja loppui puolelta. Mikko läksi Nerin kanssa katselemaan lintuja, minä menin tutkimaan, mihin ajo jäi. Kävelin sinne, missä viimeiset haukut kuului ja siellä Iita "selasi" kaksi ja puoli metriä leveän ja 15 -50 cm syvän puron (joen) penkkaa. Jänis oli varmaan mennyt jostain koskipaikasta yli ja Iita ei osannut/uskaltanut seurata perässä.
Laitoin koiran hihnaan ja talutin sen sellaiseen matalaan koskeen, jossa oli reunoilla 15 cm vettä - keskellä metrin leveällä vähän enempi ja mentiin siitä yli. Koira hakemaan. Mikko tuli samaan kuusikkoon Nerin kanssa. Kuusikon ja joen välissä oli tänä kesänä tehtu 100x300 metriä suuri aukkohakkaus, kävelin kuusikon reunaa pitkin tiellepäin - aukon reunassa oli koivunlatvus ja sen alla jänis - matkaa 3 metriä. Peräännyn pari askelta ja jänis läksi, meni 5 metriä ja pysähtyi, huusin Mikolle, ettei ammu ja jänis meni menojaan. Huutelin Iitaa tuoreelle jäljelle, mutta ei se tullut. Jatkettiin Mikon kanssa matkaa joenvartta pitkin ja tultiin isolle vanhemmalle heinikkoiselle aukiolle. Neri kiersi metsän puolella ja aivan metsän reunasta läksi kolme isoa ukkometsoa lentoon - matkaa 70-80 metriä. Ilma oli lämmennyt senverran, että kuura suli hernerokkasumuksi ja näkyvyyv oli vajaat sata metriä. Mikko läksi vähän samaan suuntaan, kuin metsotkin ja samalla alkoi Iitan toinen ajonpätkä - kesti parin kierroksen ajan 25 minuttia ja loppui.
Oottelin sen jatkumista, mutta ei se jatkunut.
Ei löytänyt Mikkokaan enää metsoja, soittelin sille kahden jälkeen, Tuli minun tykö, tutkailin koiran sijainnin, käveltiin lähemmäs ja huutelin sen pois. Oltiin autolla ja nuotiolla puoli kolmen maissa, virittelin sen vielä tulille syötiin eväät ja lopetuskahvit ja ajeltiin kotiin.
Joki taisi tänään olla kompastuskivi Iitalle, matala ja vuolas - ei ole tottunut sellaisiin.
Huomenna töihin... tään päivän nuotio

[

[Kalevi]

Sunnuntai 26.10. Iitan kanssa metsään kymmenen jälkeen, kun vesisade loppui. Kova tuuli siirteli pilviä melkoista vauhtia ja yhdentoista aikoihin alkoi aurinko jo pikkasen pilkistellä. Samoihin aikoihin Iita sai ensimmäisen jäniksen liikkeelle, mutta ajo oli melko repaleista, kun tuuli siirteli hajua nopeasti pois ajojäljeltä. Eka pätkä kesti 35 minuttia, hukkaa 23 minuttia, 15 min ajoa, hukkaa, 20 min ajoa... loppuhukka.
Kutsuin Iitan pois ja käveltiin toiseen suuntaan, missä ajo ei ollut vielä käynytkään.
Hakuaikaa en laittanut merkille, jänis läksi meidän välistä, varmaan karkkona minun edestä. Sitä ajoa kesti melkein 50 minuttia sitten puolituntia hukkaa, sitten taas 15-20 minuttia ajoa, loppuhukka tuli vesikkojängälle, vettä melkein jokapaikassa yli 10 cm. Selvitti hukkaa noin puolitoistatuntia...
Huusin koiran pois ja käveltiin autolle.
Iitan kanssa on mukava kulkea, ei tarvitse laittaa hihnaan, tulee huutamalla niin kaukaa, kun tunnistaa äänen. Lähtee hakemaan, kun sanoo pari kertaa etsi, etsi. Siitä ei koiran luonne parane. Vähän yli kuusi tuntia, josta ajoa olis koetilanteessa kertynyt kolmosen verran (noin kaksi tuntia).

Mennessä näin "muutamia" joutsenia (ehkä 100-150 kpl)