Tänään 28.1. Tatin kanssa metsälle. 200 m ennen parkkipaikkaa oli jäniksenjäljet, lumisateen jälkeen tulleet. Laskin koiran jäljelle ja ajoin kääntöpaikalle. Tatti tuli perässä. Annoin koiran hakea ja meni vastakkaiselle puolen, minne jälki näytti minusta menneen - 12 minuttia ja ajo. Nyt on lunta jo 30 cm metsässä ja tiet ovat tukossa jos yhtään tulee lisää, eikä niitä aurata. Pitää ottaa sukset käyttöön.
Kettumies Esko tuli lantikalla porisemaan, katseli ketun jälkiä, niitä ei nyt ollut. Juteltiin puolisentuntia... sinä aikana jänis meni 10 m päästä auton takaa. Tatti tuli noin minutin jäljessä. Esko läksi jatkaa matkaa ja minä jäin kuuntelemaan ajoa. " Kuuntelemaan" - kuului juuri ja juuri 150 m, eikä garminin haukunilmaisin näyttänyt yhtään mitään, ei edes viestiä. Jänis teki melko suuren lenkin ja tuli tietä kohti kahdensadan metrin päässä ja meni nopeasti yli, tatti taas noin minutin jäljessä. Jänis näytti pitävän kaulaa juuri kuuloetäisyyden verran.
Ajo kierteli sillä puolen tieltä, mistä sai ylös, kävi kauimmillaan 1,120 km päässä ja palasi ojituksia pitkin takaisin. Nyt en nähnyt jäniksen tienylitystä, olin mutkan takana. kävin kuiten tarkistamassa, kun tatti ylitti tien. Taas vartin lenkki - pidempi ku edellinen. Mietin mistä tulee yli ja menin siihen passiin. Tulihan se noin 40 m päästä - ammuin ja näytti jatkavan matkaa. Tatti oli nyt lähempänä, meni 83 m haukun kanssa ja "nousi puuta vasten". Merkkasin paikan ja läksin jälkeä pitkin perään. Tatti tuli vastaan kun mitään ei ois tapahtunukkaan, kävelin kuiten jäljen päähän, viimeisen 20 m matkalla oli veripisaroita, olin arvannut oikein.
Piti kuitenkin etsiä viitisen minuttia, ennenkuin löysin jäniksen - Tatti oli piilottanut senn lumisen katajanoksan viereen ja mättänyt lunta päälle. Näkyi vain toisen korvan musta tupsu ja takajalan tassu.


Silläaikaa ku kävelin tielle, Tatti otti yli puolesta kilometristä uuden ajon... se jänis tuli kanssa kopiksi, mutta jäi juoksemaan, ase oli tahallisesti autossa
