Tänään samoilla seuduin kun viikonloppuna tuomarina. Etenin hiljakseen kesällisen hakkuuaukean laitaan, Pirta teki muutamia lenkkejä ja kävi aina "kuittaamassa". Tein nuotion yhdestä kuusitukin tyvilahopölkystä ja jäin oottelemaan milloin Pirta saa jäniksen liikkeelle. Eka haku kesti 100 min, sitten kuului lähtökiljunta, joka loittoni ja häipyi kuulumattomiin.Seurasin garminista ajon kulkua. Paistoin makkarat ja söin aamupalan/päivällisen. Ajo kulki melko kaukana ja haukku ei oikein kuulunut, garminin mukaan kulki kuitenkin välillä jokivartta, välillä maantienreunaa, välillä harvassa koivikossa, jossa korkeaa kuloheiniää.
Ojitukselle tuli hukka, lie jänis mennyt ojanpohjia tai penkkoja, ajo kuitenkin loppui...
Aikansa yritettyään Pirta törmäsi aamullisiin maastoontulojälkiin ja tuli niitä pitkin "kertomaan" nuotiolle, että hukka tuli (yninää ja vikinää...).
Läksin Pirtan mukaan metsätraktorin uraa pitkin ja matkalla koira poikkesi metsään ja ajoi ylös muutaman teeren ja otti samalla varovaisella äänellä ajon
Ajoi noin 300 m ja tuli pois. Katsoin Garminista ajojäljen ja läksin seuraamaan jälkeä pitkin - aamupäivällä satoi lumirakeita niin tiellä ja istutuslaikuilla jälki näkyi - ketun jälki
Taisi olla pyydystämässä sekin päivällistä itselleen
Pirta palasi lopetuskohtaansa ja ajo jatkui ...
Ajo kävi reilun kilometrin päässä ja kääntyi takaisin, 400 metrin päässä tuli samalle menojäljelle ja siihen tuli Pirtalla hukka. Olin kävellyt vastaan ja pysähtynyt yhdelle ojalle, jota pitkin arvelin ketun tulevan, mutta kettu palasi samoja jälkiä ja olin väärässä paikassa
Pirta yritti seurata jälkiä, mutta homma osoittautui nuorukaiselle liian vaikeaksi, kiersi pari kertaa sen kauimmaisen lenkin... soittelin torveen... koira palasi minun tykö, ohitti parinkymmenen metrin päästä ja jatkoi metsään. Kierteli metsässä, jossa ei aiemmin ollut päivällä käynyt, vielä tunnin ennenkuin suostui tulemaan autolle. Lämpimällä vedellä kostutetut murot oli kuitenkin voimakas houkutin 8,5 tunnin juoksun jälkeen ja niinpä päästiin valoisan aikaan kotiin