Sivu 3/3

ViestiLähetetty: Ti Joulu 15, 2009 11:45 pm
Kirjoittaja Kalevi
Koiranjalostus on sitte mielenkiintoista puuhaa. Kun löytää mieleiset koirat ja parittaa ne, käyttöpuolen ominaisuudet ovat erinomaiset - mutta terveys, se ei kuljekkaan "samaa jalkaa".
Koiravanhempien kasvattajien mukaan molemmat vanhemmat ja niiden sisaret ovat terveitä, mutta niin vain yhdestelmästä putkahti esiin häntämutka.
Heti syntymän jälkeen lopetin yhden häntämutkaisen, kolme viimeistä niveltä aivan koukussa. Luovutushetkellä ei luutumista ollut havaittavissa, ainakaan käsin tunnustelemalla.
Nyt, kun pennut ovat 7 kk vanhoja on kahdella pennulla ilmennut häntänikamien yhteenluutumista (päällepäin sitä ei huomaa). Häntä ja lonkat kuvattu ja eläinlääkärin toteama, toinen pentu lopetettu (a/a), toisen kohtalo vielä auki.
Torstaina kuvautan Iitan lonkat ja tuon "särkymävara" pennun hännän, saa nähdä mikä on tulos...

ViestiLähetetty: Pe Joulu 18, 2009 12:45 am
Kirjoittaja Kalevi
Tämänpäivän tulos ELn mukaan: Iita A/A, korkeintaan b/b, Saagalla terve häntä, ei luutumia. kuvat lähtee SKLoon.

ViestiLähetetty: Ke Joulu 30, 2009 10:21 pm
Kirjoittaja Kalevi
Tänään L-Vihta tuli meille, kyllä sillä oli useampi häntänikama luutunut. Tunsi aivan käsin vetäessä...
L-Saaga läksi "paikkaamaan" tilannetta.

ViestiLähetetty: Pe Tammi 01, 2010 9:16 pm
Kirjoittaja Kalevi
Tämännäköinen koira, luonne 1, ulkonäkö erinomainen - ainoa (nollaava) vika on tuo luutunut hännänpää.
Jotain ääntäkin antanut metsässä - raaskiiko tuon lopettaa :( :cry:

Kuva

Voisin harkita myyntiä jäniskoiraksi(= ilman papereita ja SKLään merkintä EJ rekisteriin) hintaan euro per syöty nappulapäivä. Koira on nyt melkein 8 kk.
Jos kiinnostusta löytyy, yhteyttä voi ottaa minun sähköpostiosoitteeseen.
kalevi.vanska@pp.inet.fi muuten sen paikka on maan mullassa - kunhan routa sulaa.

Pimun häntä

ViestiLähetetty: Ma Tammi 04, 2010 1:51 pm
Kirjoittaja Päivi.G
Pimun häntää ei ole kuvattu, mutta käsin tunnustelemalla ei tunnu mitään luutumia. Ei vielä ainakaan ole ilmennyt mitään ongelmia terveyden kanssa. Metsässäkin se on toiminut.

ViestiLähetetty: Ma Tammi 04, 2010 2:32 pm
Kirjoittaja Kalevi
Hyvä juttu Päivi :D Yleensä vika näkyy heti synnyttyä. En usko, että Pimun häntä enää luutuu. Käytä näyttelyssä, kun täyttää 15 kk/avo -luokassa. Kyllä ulkomuototuomari sen sitte tutkii :lol:

ViestiLähetetty: Ma Tammi 04, 2010 9:30 pm
Kirjoittaja Antti
Virheellinen luutuma kyllä tuntuu, jos se hännässä on ja sitä alkaa varta vasten sieltä etsimään, eikä kuvauttaminen ole tarpeen, jos käsillään toteaa jokaisen yksittäisen nivelen taipuvuuden. Pieneläimiin erikoistunut lääkäri kyllä tutkii mahdolliset nollaavat viat viimeistään pyydettäessä esim. rokotusten yhteydessä. Tuotantoeläimiin erikoistuneet konilekurit voivat sen sijaan hoidella pistokset ilman mitään kiinnostusta tarkistaa koiran terveyttä.

Näin pienestä se voi olla kiinni:
Kuva
Peruselämän rutiinit oli kunnossa, ensimmäisen ajot yhdessä koettu ja luottamus oli toisiimme täydet 100% joka tilanteessa. Sitten kun hännässä tuntuu jokin patti ja se kuvauksella todetaan perinnölliseksi hännän nikamaviaksi, pitää omien, tällä hetkellä todella typeriltä tuntuvien, periaatteiden vuoksi luopua niinkin viisaasta ja hienosta ystävästä kuin Tery oli.

Toivottavasti tulevaisuus tai lähiviikot tuovat jotain lohtua tilanteeseen.

Ystäväni sanoi, että sairas se on joka ei vähän ajokoiran perään sure:
Kuva

ViestiLähetetty: Ma Tammi 04, 2010 9:58 pm
Kirjoittaja Kalevi
irjoittaja xxxxx päivämäärä 16 Tammi 2009, 00:51

Vain koemiehille; Näinkö saamme uusia harrastajia joukkomme ,kaupataan pentuja "vain koe miehille".Piiri pieni pyörii,mutta kuinka kauan



Itse pysyn visusti erossa näistä pennuista. Minun silmin se tarkoittaa, että niissä saattaa olla sellaisia ominaisuuksia, joiden ei haluta leviävän juoruina muualle, vaan hoidetaan "kaikessa hiljaisuudessa", tai sitten ne ovat aivan huippuja. Eli liikutaan ns "veitsen terällä".
Jos tällainen sattuu nuorelle aloittelevalle harrastajalle, se on kova "shokki", mutta vanhemmalle harrastajalle se on vain rahallinen menetys - > siitä sovitaan kasvattajan kanssa ja homma on hoidettu "tyylikkäästi", ilman jälkimaininkeja.


Noin kirjoittelin vuosi sitten SAJn foorumilla.
... jonkinlainen enne :shock:

ViestiLähetetty: Pe Tammi 15, 2010 7:31 pm
Kirjoittaja Kalevi
L-Siiri vaihtoi omistajaa tänään, meni Antti A:lle Teryn tilalle. Antti lupasi kouluttaa Siirin samoin kuin Terynkin - varmaan kuuluu pian positiivisiäkin uutisia sieltäpäin.

ViestiLähetetty: To Huhti 15, 2010 9:01 pm
Kirjoittaja Kalevi
L-Vihta läksi tänään kovalle metsämiehelle tuonne muutaman kymmenen kilsan päähän. Syksyllä pitää käydä kuuntelemassa, miten ajot sujuu - vai sujuuko.
Pääsi keskelle metsästysmaita, niin että on ainakin helppo saada harjoitusta - suoraan kotiovelta.
Mukava seurata, miten pennut kehittyy...

Kuva